Inflaation kiihtymisestä ei ole tietoakaan euroalueella.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi 10.12. pitämässään puheessa Frankfurtissa, että Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen inflaatiovauhti pysyi marraskuussa ennallaan eli -0,3 prosentissa. Öljyn hintakehityksen perusteella kokonaisinflaatio pysyy Lagarden mukaan todennäköisesti negatiivisena alkuvuoteen 2021 saakka, kun otetaan huomioon myös arvonlisäverokannan tilapäinen alentaminen Saksassa.
Sen jälkeen EKP odottaa inflaation nopeutuvan Saksan tilapäisen arvonlisäveroalennuksen päättymisen ja energian hintainflaatiota nopeuttavan vertailuajankohdan vaikutuksen ansiosta.
Mitään inflaation pysyvää kiihtymistä ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
”Hintapaineiden odotetaan kuitenkin pysyvän vaimeina siksi, että kysyntä on heikkoa (etenkin matkailualoilla), palkkapaineet ovat vähäiset ja euron valuuttakurssi on vahvistunut. Kun pandemian vaikutus väistyy, kysyntä elpyy kasvua tukevan raha- ja finanssipolitiikan ansiosta, mikä kasvattaa taas inflaatiopaineita keskipitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat markkinaindikaattorien ja kyselytutkimusten perusteella edelleen vaimeat”, Lagarde toteaa.
Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevien eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2020 arvioiden perusskenaariosta. Sen mukaan vuotuinen inflaatiovauhti on 0,2 prosenttia vuonna 2020, 1,0 prosenttia vuonna 2021 ja 1,1 prosenttia vuonna 2022 sekä 1,4 prosenttia vuonna 2023.
Vuosien 2020 ja 2022 inflaationäkymät on nyt arvioitu heikommiksi kuin EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2020 arvioissa.
Ennusteet inflaatiosta pysyvät siis ainakin vuoteen 2023 alempana kuin mikä on EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoite.
Se tarkoittaa sitä, että keskuspankilla on liikkumavaraa rahapolitiikassa ja elvytyksessä.
Pandemian uuden leviämisaallon talousvaikutusten vuoksi EKP:n neuvosto päättikin 10.12. pitämässään kokouksessa säätää uudelleen rahapoliittisia välineitään entistä elvyttävämpään suuntaan.
Vaikka keskuspankki piti ohjauskorot ennallaan, päätti EKP:n neuvosto laajentaa pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP) 500 miljardilla eurolla yhteensä 1 850 miljardiin euroon. Lisäksi PEPP-ohjelmassa tehdään netto-ostoja vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka.
”Joka tapauksessa ostoja jatketaan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen”, Lagarde kertoi.
Näillä toimilla keskuspankki pitää rahoitusolot suotuisina pitemmän aikaa.
”Ostoja suoritetaan joustavasti markkinatilanteen mukaan ja niillä pyritään estämään rahoitusolojen tiukentuminen, sillä muuten olisi vaikeampaa torjua pandemian arvioitua inflaatiokehitystä hidastavaa vaikutusta”, Lagarde totesi.
Mitä alhaisella inflaatiolla ja keskuspankin toimilla on merkitystä sitten sijoittajan kannalta?
Alhainen inflaatio ja alhaiset inflaatio-odotukset takaavat, että keskuspankki pystyy jatkamaan elvyttävää rahapolitiikkaansa. Se puolestaan takaa, että korot pysyvät alhaalla. Arvopaperien osto-ohjelman avulla markkinakorot pysyvät matalina todennäköisesti vielä useita vuosia.
”Mikäli inflaatio pysyy EKP:n ennusteen mukaisesti pitkään tavoitetasoja vaimeampana, pitää se myös euroalueen lyhyet korot matalina lähivuosien ajan”, arvioivat Handelsbankenin ekonomistit Timo Hirvonen ja Janne Ronkainen markkinakatsauksessaan.
Sijoittajalle alhainen korko merkitsee sitä, että osakesijoituksille vaihtoehtoisista sijoituskohteista saatavat tuotot pysyvät edelleen alhaisina.
