Toisin kuin perinteisessä IPO-listautumisessa, voi SPAC-listautujaan sijoittaa kolmessa eri vaiheessa.
Sijoitus on mahdollista tehdä siinä vaiheeessa, kun tarjolla on pelkkä kuori, kun kohdeyritys on löytynyt tai siinä vaiheessa kun sulautuminen kohdeyrityksen kanssa on varmistunut.
SPAC-listautumisiin liittyy omat rakenteelliset ongelmansa, joiden on esitetty syövän piensijoittajan tuotot.
Tämä artikkeli kertoo miksi SPAC-sijoitus voi, rakenteellisista ongelmistaan huolimatta, olla varsin tuottava sijoitus.
Keskimääräinen SPAC-listautuja ei ole mikään kultakaivos
Klausnerin ja Ohlroggen tutkielmaa on referoitu mediassa ja hyvä niin.
Klausnerin ja Ohlroggen mukaan SPAC-listautumisten tuotot ovat heikot, koska sponsorin ja listautumisantiin osallistuneiden hedge-rahastojen tuotot ovat niin hyvät.
Sponsorin osuus, warrantit, lisärahoitus ja lunastetut osakkeet laimentavat listauksen jälkeisiltä markkinoilta osakkeita ostaneen sijoittajan osakkeita. Laimennusefektin kustannus jää lopulta jälkimarkkinan kannettavaksi.
Syntyy suorastaan kuva, ettei SPAC-sijoitus voi onnistua ja ettei SPAC-listautujaan kannata sijoittaa.
SPAC-tutkielmien lukuja ei kannata niellä sellaisinaan
Riskiä on ja numerot voivat pelottaa. Siltikin myös vaikuttavilta näyttäviin tutkimustuloksiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin kannattaa suhtautua varauksella.
Silläkin on oma vaihtoehtoiskustannuksensa, jos SPAC-listautuvat yritykset jättää kategorisesti salkun ulkopuolelle.
Puutteita löytyy ja lehdestä pikaisesti luettu tutkielman referaatin referaatti voi johtaa myös vääriin johtopäätöksiin.
Esimerkkinä Klausner ja Ohlrogge kertovat hedge-rahastojen 11,6 prosentin riskittömästä tuotosta, mutta perustavat lukunsa selektiiviseen otantaan niistä SPAC-osakkeista, jotka ovat löytäneet kohdeyrityksen. Todellisuudessa listautumisannista kuorta ostava sijoittaja ei voi kuitenkaan tietää tuleeko kohdeyritystä löytymään vai ei.
Lisäksi pitäisi muutenkin suhtautua varauksella siihen kuinka pitkälle meneviä johtopäätöksiä voidaan tehdä Klausner ja Ohlroggen aineistosta, joka kattaa 47 SPAC-sulautumista ja keskelle koronakriisiä ajoittuvan puolitoistavuotisperiodin tuottoprofiilin.
Siltikään perusargumenttia ei voi jättää huomioimatta. Käydään tämä läpi alla olevan Hyliionin osakkeen esimerkin kautta. Listautumisantiin osallistuvat sijoittajat saavat ostettua warrantin murto-osan ja osakkeen sisältävän yksikön kymmenen dollarin hintaan.
Kohdeyrityksen löytyminen nostaa osakkeen hintaa. Ilmoituksen ajankohta on merkattu keltaisella. Sulautumisen varmistumisen ajankohta on merkattu vihreällä ja Klausnerin ja Ohlroggen mukaan tämä on viimeistään se ajankohta, kun alkuperäiset listautumisantiin osallistuneet sijoittajat myyvät osuutensa, osaketunniste vaihtuu ja riskinkanto siirtyy jälkimarkkinoille. Rahat on jo tehty ja SPAC-listautunutta yritystä ostaneet sijoittajat menettävät rahansa.
SPAC-listautunut yritys voi olla hyvä sijoitus
Vaikka Hyliionin tapaus on Klausnerin ja Ohlroggen tutkielman mukaan tyypillinen, niin SPAC-listautujissa merkittäviä eroja. Hyliion on yritys, jolla ei ole lainkaan liikevaihtoa ja nollaliikevaihdosta on pitkä matka menestystarinaan.
Draftkings on SPAC-listautuja, jolla on niin liikevaihtoa kuin merkittävää liikkeenvaihdon kasvuakin. Tässä tapauksessa alla olevassa kuvaajassa vihreällä nuolella merkattuna varsinaisena listautumispäivänä osaketta ostanut sijoittaja olisi saanut hyvät tuotot.
Draftkings ei luontaisesti ainoa varsinaisen SPAC-listautumisen jälkeen noussut SPAC-osake. Muita ovat esimerkiksi Skillz, Iridium, Immunovant, Betterware, AdaptHealth sekä MP Materials.
Useat tutkielmat päätyvät samaan johtopäätökseen
Näistä esimerkeistä huolimatta numerot eivät ole SPAC-listautumisten puolella, eivätkä Klausner ja Ohlrogge ole johtopäätöstensä kanssa yksin.
Renaissance Capital kävi SPAC-listautumisten tuotot läpi. Vuodesta 2015 lähtien listautuneesta 222 hankintayhtiöstä 89 löysi kohdeyrityksen ja vei sen pörssiin. Näiden 89:än SPAC-listautuneen yrityksen keskimääräinen tuotto oli 18,8 prosenttia pakkasen puolella.
Samaan aikaan perinteiset IPO-listautumiset toivat sijoittajille 37,2 prosentin positiivisen tuoton.
SPAC-yritysten välillä oli eroja ja vuosina 2019–2020 listautuneet tuottivat paremmin kuin vuosina 2016–2018 listautuneet yritykset.
Suuremmat SPAC-listautumiset tuottivat pieniä paremmin ja niin teknologia kuin terveydenhuoltokin ylisuoriutuivat muihin SPAC-listautujiin verrattuna, kun taas energiasektori tuotti heikommin.
SPAC-listautujaan sijoittava voi siis onnistua, mutta silloin pitää valinnan osua kohdalleen. Onnistuneen valinnan tekeminen ei välttämättä ole ihan helppoa, sillä Renaissance Capitalin aineistossa ainoastaan 29,2 prosenttia SPAC-listautujista toi sijoittajilleen positiiviset tuotot.
