Finnairin tuoreet lentoliikenneluvut ovat matkustajaliikenteen kehittymisen osalta entistäkin karumpaa luettavaa. Koronapandemia näkyi edelleen voimakkaasti Finnairin maaliskuun matkustajaliikenneluvuissa.
Finnair kuljetti maaliskuussa 86 300 matkustajaa eli 82,7 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2020 maaliskuussa, vaikka koronavaikutukset olivat näkyvissä jo tuolloin. Maaliskuun 2021 matkustajamäärä oli 1,1 prosenttia vähemmän kuin helmikuussa 2021.
Koronakriisin vaikutukset ja useiden valtioiden asettamat poikkeuksellisen tiukat matkustusrajoitukset heikensivät edelleen kaikkia Finnairin matkustajaliitännäisiä liikennelukuja, mikä näkyi erityisesti Pohjois-Amerikan luvuissa huolimatta ensimmäisistä matkustajareittilennoista kesäkuun 2020 jälkeen sekä Aasian luvuissa.
Kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna laski maaliskuussa 81,3 prosenttia vertailukaudesta. Finnair operoi päivittäin keskimäärin 74 lentoa, mikä oli 34,6 prosenttia verrattuna vuoden 2020 maaliskuuhun. Erot kapasiteettilukujen välillä selittyvät keskimäärin lyhyemmillä operoiduilla lennoilla sekä pienemmillä operoiduilla lentokoneilla verrattuna vuoden 2020 maaliskuuhun.
Finnairille tärkeän Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste oli vain 9,9 prosenttia, mutta sitä tukivat erittäin vahvat rahtioperaatiot ja korkea rahdin käyttöaste. Matkustajakäyttöaste on ollut laskutrendillä jo yhdeksän kuukautta.
Tarjotut rahtitonnikilometrit laskivat kuitenkin maaliskuussa vain 16,6 prosenttia viime vuodesta ja myydyt rahtitonnikilometrit nousivat 26,5 prosenttia, sillä ne sisältävät myös pelkät rahtilennot, joita lennettiin pääasiassa Euroopan ja Aasian sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä.
Pelkkää rahtia kuljettaneiden lentojen tonnit nousivat 36,9 prosenttia ja kokonaisrahti- ja postitonnit 30 prosenttia helmikuusta 2021, koska rahdin kysyntä pysyi edelleen erittäin vahvana erityisesti Aasian-liikenteen osalta. Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste oli sen vuoksi selvästi vuoden 2020 vertailukautta korkeampi.
Tuoko rahtiliikenteen kasvu siis pelastuksen Finnairin ahdinkoon?
Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen muistuttaa artikkelissaan, että Finnairin kokonaistilanteen kannalta rahti on kuitenkin vain sivuroolissa, sillä vuonna 2019 rahti toi vain seitsemän prosenttia Finnairin liikevaihdosta.
”Siten rahti voi kompensoida rajallisesti matkustajaliikenteen yhä äärimmäisen vaikeaa tilannetta, vaikka arvioimme rahtilentojen kannattavuuden olevan terveellä tasolla nykyvolyymit ja nousseet rahtihinnat huomioiden”, Viljakainen toteaa.
Rahtien varaan Finnairin tuloskehitystä ei siis voi laskea.
Viljakaisen mukaan Finnairin osakekurssiin onkin leivottu optimistisia odotuksia.
”Mielestämme sijoittajat ovat hinnoitelleet osakkeeseen hyvin ruusuisen skenaario matkustajaliikenteen toipumisen kulmakertoimesta sekä myös lähivuosien tuloksentekokyvystä. Kun huomioidaan korovirukseen liittyvä riskit, sektorin historiallisesti vaikea hyvin kilpailudynamiikka ja Finnairin koronakriisissä kasvanut nettovelka, näemme osakkeen tuotto/riski-suhteen heikkona, vaikka Finnair selviääkin arviomme mukaan kriisistä läpi ja yhtiö on onnistunut keventämään myös kulurakennettaan.”
Arvostuskertoimien valossa osake hinnoitellaan kalliimmaksi nyt kuin parina aiempana vuonna. Esimerkiksi taseperusteinen P/B-kerroin on viime vuosina ollut seuraava:
| Vuosi | P/B-kerroin |
| 2018 | 1,0x |
| 2019 | 0,8x |
| 2020 | 1,2x |
Hyvät rahtilukemat ja odotettu matkustajaliikenteen lasku saivat Finnairin osakekurssin 1,7 prosentin nousuun keskiviikkona Helsingin pörssissä.
