Tämä käy ilmi konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin ja sijoitusyhtiö Blue Horizonin tuoreesta raportista.
Kyseessä on ensimmäinen raportti, joka analysoi näin laajasti korvaavien proteiinien tulevaisuutta. Raportti kertoo, että korvaavien proteiinien markkinat ovat vuoteen 2035 mennessä jo 11 prosenttia proteiinituotteiden kokonaismarkkinoista. Raportin mukaan kulutuksen kasvun edellytys on eläinperäisiä tuotteita muistuttava maku, joka kehittyy nyt vauhdilla.
Liha-, muna-, maito- ja äyriäisproteiineja korvaavien tuotteiden markkinat kasvavat yli 245 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä, selviää kansainvälisestä raportista.
Konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin ja vegaanisiin tuotteisiin sijoittaneen Blue Horizonin raportti ennustaa, että vaihtoehtoisten proteiinien kulutus kasvaa tuona aikana nykyisestä 13 miljoonasta tonnista vuodessa 97 miljoonaan tonniin. Vuonna 2035 ne muodostavat jo 11 prosenttia proteiinin kokonaismarkkinoista. Raportissa vaihtoehtoisiksi proteiineiksi lasketaan kasviproteiinit sekä mikro-organismeista ja eläinsoluista tuotetut proteiinit.
Jos teknisiä innovaatiota saadaan tuettua optimaalisesti, kehitys voi nopeutua raportin mukaan jopa niin, että osuus on peräti 22 prosenttia markkinoista vuoteen 2035 mennessä. Tuolla nopeudella Eurooppa ja Pohjois-Amerikka saavuttaisivat lihankulutuksen huipun jo vuoteen 2025 mennessä, ja sen jälkeen eläinproteiinin kulutus alkaisi laskea.
Korvaavissa tuotteissa maku, koostumus ja hinta ovat ratkaisevia ominaisuuksia. Raportissa ennakoidaan, että vaihtoehtoiset proteiinit voivat pian saavuttaa eläinproteiinia vastaavan maun ja koostumuksen. Silloin niiden kulutus siirtyy nopeasti osaksi valtavirtaa, mikä tuo paitsi kasvua alalle, myös merkittäviä ympäristöhyötyjä.
Raportin mukaan eläintuotteita vastaavat ominaisuudet, kuten maku, saavutetaan kolmessa vaiheessa. Kasvipohjaiset vaihtoehdot, kuten soijasta, herneestä ja muista proteiineista valmistetut lihan-, maidon- ja munankorvikkeet saavuttavat vastaavat ominaisuudet jo vuonna 2023, elleivät aikaisemmin. Mikro-organismeista, kuten sienistä, hiivoista ja yksisoluisista levistä valmistetut proteiinit saavuttavat vastaavuuden vuoteen 2025 mennessä. Eläinsoluista kasvatetut proteiinit taas saavuttavat vastaavat omimaisuudet vuoteen 2032 mennessä.
Raportin mukaan korvaavien proteiinien yleistyminen tuo selviä ympäristöhyötyjä ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Jo pelkästään kasvipohjaisiin lihan- ja munankorvikkeisiin siirtyminen säästäisi yli yhden gigatonnin, eli miljardi tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2035 mennessä. Määrä vastaa Japanin vuoden hiilidioksidipäästöjä. Se säästäisi myös 39 miljardia kuutiota vettä, mikä vastaa Lontoon kaupungin vedenkulutusta 40 vuoden aikana.
Myös sijoittajilla on annettavaa ja otettavaa proteiinimarkkinoiden murroksessa.
Korvaavien proteiinien kehittäminen ja skaalaaminen teolliseen tuotantoon vaatii paljon pääomaa. Luvassa on myös tuottoa, raportissa todetaan.
Sijoittajien kannattaa tehdä liikkeitä aikaisessa vaiheessa, jos he haluavat kiinteiksi toimijoiksi tulevaisuuden ruoantuotantoon. Alalla menestyminen vaatii kuitenkin myös sijoittajalta teknologista ymmärrystä ja valmiutta sietää epävarmuuksia.
