Makrotalous

Ekonomisti: Hallituksen pitäisi lopettaa työllisyystoimien numerokikkailu

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala.

Keskuskauppakamari pääekonomistin mielestä on omituista, ettei hallitus ota laskelmissaan huomioon negatiivisia vaikutuksia aiheuttavia työllisyystoimia.

Sanna Marinin hallitus laskee, että kehysriihessä tehtyjen työllisyyspäätösten jälkeen hallituksen päätösperäisten työllisyystoimien vaikutus on noin 23 000–35 000 lisätyöllistä.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki huomauttaa, että hallituksen tekemistä laskelmista puuttuu negatiivisia vaikutuksia aiheuttavat työllisyystoimet. Lisäksi ministeriöiden omat laskelmat menevät ristiin, mikä aiheuttaa entisestään sekaannusta. Keskuskauppakamari seuraa päätösperäisiä työllisyystoimia ja niiden työllisyysvaikutuksia nettisivuillaan.

Mikäli kehysriihessä päätettyjen toimien työllisyysvaikutuksia tarkastellaan valtiovarainministeriön laskelmien pohjalta, on tämänhetkisten työllisyystoimien vaikutus 23 000–35 000 uutta työllistä.

Tämä ei Kotamäen mukaan ole kuitenkaan täysi totuus. Laskelmissa pitäisi huomioida myös kielteisesti työllisyyteen vaikuttavat toimet.

”On koko lailla omituista, että edelleenkään hallitus ei ota laskelmissaan huomioon negatiivisia vaikutuksia aiheuttavia työllisyystoimia. Kyllä kaikki huomioitavissa olevat asiat tulisi yrittää huomioida ja niinhän hallitus tekeekin työllisyyttä lisäävien uudistusten tapauksessa”, Kotamäki sanoo.

Suosituimmat sijoituskirjat - tutustu ja tilaa!

Sijoituskirjoja on moneen lähtöön. Kokosimme suosituimmat sijoittamista ja vaurastumista käsittelevät teokset yhdelle sivulle.

Löydä mieleisesi ja tilaa!

Kotamäen mukaan suomalaiset instituutiot ovat kuitenkin vahvoja.

”Onneksi meillä on Valtiontalouden tarkastusvirasto, talouspolitiikan arviointineuvosto sekä asiasta kiinnostuneita tutkimuslaitoksia. Lisäksi valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennuste on virkavastuulla tehty ja lainsäädännöllisestikin määritelty riippumattomaksi”, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan ennusteessa joudutaan ennen pitkää ottamaan kantaa myös hallituksen politiikan vaikuttavuuteen.

”Todennäköisesti hallituksen politiikka tulee siis vielä moneen otteeseen kammattua läpi. Hallituksen kannattaisi lopettaa kaksilla rattailla ajamisen ja numerokikkailu, ja tehdä yksi mahdollisimman hyvä arvioi työllisyystoimista. Mielellään siinä määrin hyvätasoinen, että jälkikäteisarvioitsijat voivat olla tyytyväisiä”, Kotamäki sanoo.

Kotamäki ihmettelee hallituksen huolettomuutta, jolla se nakertaa instituutioiden uskottavuutta.

”Jos pohditaan ihan viimeaikaisia toimia, niin kehysmenettely heitettiin poliittisista syistä romukoppaan tämän hallituksen osalta. Valtio olisi velkaantunut kehysten sisälläkin eli kyse ei vaikuttaisi todellisuudessa olevan niinkään suhdannepoliittisesta virityksestä vaan haluttomuudesta tehdä vaikeita päätöksiä. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että vaikeat päätökset tässä yhteydessä tarkoittavat siirtymistä sille menouralle, johon hallitus itse sitoutui kautensa alussa”, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan kehyksen rikkoutumisen lisäksi myös julkisuuslakia on koeteltu.

”On vaikea nähdä, miksi hallitus on niin innokas peittelemään omia viestejään. Yhteydenpito EU:n suuntaan: miksi tällainen arkinen asia tulisi salata? Pääministerin toimesta on myös salattu ulkonaliikkumiskieltoon ja sulkutoimiin liittyviä tietoja. On vakavaa, mikäli hallitus ja pääministeri pyrkivät hallitsemaan julkisuutta tietoja salailemalla. Tämän tyyppisissä asioissa lähtökohta pitäisi olla täysi avoimuus”, Kotamäki painottaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös