Vireille pantujen konkurssien määrä on vähentynyt tänä vuonna. Tilastoja selittää osittain väliaikainen konkurssilaki.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa Suomessa pantiin vireille 1 298 konkurssia, mikä on 4,2 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 6 583, mikä on 12,8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Vireille pantujen konkurssien määrä väheni tammi-kesäkuussa kaupan, muiden palveluiden, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä teollisuuden ja kaivostoiminnan päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät kaupan päätoimialalla. Suhteellisesti konkurssien määrä puolestaan väheni eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.
Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi-kesäkuussa maa-, metsä- ja kalatalouden, rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialoilla. Maa-, metsä- ja kalatalouden päätoimialalla pantiin vireille 48 konkurssia, mikä on 41,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Konkurssitilastoihin vaikuttaa osaltaan se, että konkurssilakia on muutettu muutaman kerran koronakriisin aikana.
Konkurssiin hakemista rajoitettiin määräaikaisella lakimuutoksella 1.5.2020 alkaen, lakimuutos oli voimassa 31.1.2021 saakka. Tänä aikana konkurssien määrä oli poikkeuksellisen matala. Uusin väliaikaislaki, joka on voimassa helmikuun alusta syyskuun loppuun 2021, estää velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien vuoksi.
Lakimuutokset ovat rajoittaneet velkojan mahdollisuutta hakea velallista konkurssiin.
Lakimuutoksen tarkoituksena oli varmistaa, ettei koronapandemian vuoksi väliaikaisesti vaikeuksiin ajautuneita yrityksiä ajeta konkurssiin.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi, että nyt voimassa olevalla lainsäädännöllä on varmasti vaikutusta siihen, että yrityksiä ei ole voitu hakea konkurssiin.
”Tämä on hyvä asia, mutta jos ja kun konkurssilainsäädäntö palaa entiseen, on odotettavissa, että konkurssien määrä lähtee nousuun”, Kuismanen toteaa Suomen Yrittäjien sivuilla.
Kuismasen mukaan korona-aikana yrityksiin on kasautunut ongelmia, jotka ilman väliaikaislakia voisivat johtaa konkurssihakemuksiin. Verohallinto ja työeläkeyhtiöt eivät ole voineet tehdä konkurssihakemuksia normaalisti väliaikaisen konkurssilain aikana.
Kuismanen ei odota konkurssimäärien piikkiä. Hänen mukaansa talouden piristyminen väliaikaislain aikana voi ehkäistä tulevien konkurssien määrää, jos koronatilanne paranee eikä hallinnollisia rajoituksia enää tarvita.
Lakimuutos on toiminut liiankin hyvin, sillä konkurssien lasku on tyyntä myrskyn edellä, varoittaa Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna.
”Valittu keino konkurssien estämiseksi ei erottele sitä, milloin yrityksen maksuvaikeudet ovat koronaperäisiä, milloin kyse on muutoin kannattamattomasta tai epäterveestä liiketoiminnasta taikka jopa talousrikoksiin perustuvista hämäräpuuhista”, Linna toteaa blogissaan.
Linnan mukaan myös yrityssaneerausten vähäisyys koronakriisin aikana on epäterve merkki.
