Outokumpu ylsi toisella vuosineljänneksellä 223 miljoonan euron oikaistuun käyttökatteeseen, kun se edellisvuonna oli vain 45 miljoonaa euroa. Konkarisalkunhoitaja Hannu Angervuo käyttää Outokummun toisesta kvartaalista ilmaisua ”rakettimainen nousu”.
Piensijoittajat kärkkyvät pitkän odotuksen jälkeen yhä hanakammin osinkoja, joita ei tipahtanut senttiäkään viime tilikaudelta. Angervuo laskee kuluvan vuoden kvartaalilukujen valossa, että Outokumpu pystyy maksamaan osinkoja jopa 90 miljoonaa euroa kuluvalta vuodelta, mikäli yhtiöt ohjeistukset pitävät kutinsa.
”Outokummusta saattaa irrota ensi vuoden keväällä 0,20 euron osakekohtainen osinko, minkä ansiosta yhteenlaskettu osinkosumma nousee noin 90,5 miljoonan euron tasolle”, Angervuo ennustaa.
Markkina-arvioiden mukaan rosteriteräksen hintojen nousu jatkuu vielä jopa ensi vuoden ensimmäisellä kvartaalilla samoin myyntibuumi.
Outokummun koko vuoden osakekohtainen tulos voi nousta yli euron
Outokumpu saavuttaa Angervuon ennusteen mukaan yli euron osakekohtaisen nettotuloksen kuluvalta vuodelta. Puolelta vuodeltakin on jo kertynyt kokoon 0,50 euroa per osake.
”Kolmannen vuosineljänneksen ohjeistus kulki samaa rataa kuin toisella neljänneksellä. Eli mahdollisesti yhtiö pystyisi tekemään myös 0,30 euron tuloksen per osake kolmannella kvartaalilta.”
Angervuo laskee edelleen, että yhtiö saavuttaa kolmannen neljänneksen jälkeen 0,80 euron nettotuloksen per osake.
”Outokummulle ei siten ole mahdotonta saavuttaa viimeiselle neljännekselle noin 0,25 – 0,35 euroa osakekohtaista tulosta eli koko vuodelta osakekohtainen tulos nousee yli euron”, Angervuo arvioi.
20 sentin osinko alle viidennes tuloksesta
Angervuon mukaan noin 20 sentin osinko osaketta kohden ei tekisi edes viidennestä yhtiön koko kuluvan vuoden koko osakekohtaisesta nettotuloksesta.
”Helsingin pörssin yhtiöt ovat pääsääntöisesti maksaneet nettotuloksestaan osinkoina lähes 80 prosentin verran”, Angervuo jatkaa.
Konkarisalkunhoitaja laskee, että Outokummun osinkotuotto olisi kuluvalle noin 3,6 prosenttia eli hieman pörssin keskiarvoa korkeampi.
”Osakkeen noin 5,70 euron hintaa eli arvostusta voi luonnehtia matalaksi syystä, että omaisuuden osakekohtaiseksi tulee noin 6,21 euroa.” Pörssiyhtiöiden keskimääräinen vastaava arvostus on nykyisin 240 prosenttia.
Sijoittajat pähkäilevät sitä, aikovatko yhtiön hallitus ja johto ajaa Outokumpua kohti nettovelattomuutta, mikä saattaa mitoittaa osinkojen suuruutta. Kiirettä velattomuuteen voi pitää hieman nurinkurisena sitä taustaa vasten, että yhtiö parantaa kannattavuuttaan ja korotkin ovat pysyneet nollan tienoilla.
Metsäteollisuudesta tunnettu Kari Jordan johtaa Outokummun hallitusta.
Suunnattu anti kaivertaa piensijoittajia
Outokumpu veti taannoin läpi suunnatun annin suurille institutionaalisille sijoittajille, joka rassasi ja rassaa piensijoittajia etenkin yhtiön kurssinousun myötä.
Yhtiön johdon mukaan anti meni tai menee velkojen lyhennyksiin, mikä on nostanut spekulaatioita velattomuudesta. Suunnattu anti osui ajankohtaan, jolloin Outokummun liikevaihto ja kannattavuus lähtivät etenemään nousujohteisesti.
Institutionaaliset sijoittajat ostivat suunnatussa annissa teräsyhtiön osakkeita 5,7 prosentin alennuksella eli 5,15 eurolla per osake verrattuna silloiseen pörssikurssiin, joka nyt huitelee noin 5,70 euron tasossa.
Anti teki lähes kymmenen prosenttia Outokummun osakkeista.
Heikki Malinen aloitti Outokummun toimitusjohtaja vuoden 2020 huhtikuussa, jolloin yhtiön kurssi oli hieman päälle kahden euron ja nyt kuluvalla viikolla yli 7,70 euroa.
Vaatinut pitkää pinnaa sijoittajilta
Piensijoittajien muistia voi luonnehtia pitkäksi aiemmista osakeanneista, mikä on pitänyt sisällään odotukset yhtiön palkitsemisen osinkotuotoissa ja osakekurssissa.
Outokumpu keräsi kymmenen vuotta sitten anneillaan yhteensä noin 2,1 miljardin euron pääomat pelastusoperaatiossa, jossa piensijoittajat ottivat osaltaan vetovastuuta. Annit liittyivät kymmenen vuoden takaisen Outokummun teräsfuusioon saksalaisen Inoxumin kanssa.
Jättiantien vastineeksi osinkoja on kuitenkin herunut vain vähän eli noin 250 miljoonaa euroa 11 vuoden aikana eli Saksan teräsfuusion jälkeen. Sijoittajat ovat jääneet ilman osinkoja kuudelta tilivuodelta samalla aikajaksolla.
Johtajia on Outokummussa tullut ja mennyt vaihtelevalla menestyksellä.
Esimerkiksi Malisen edeltäjän, hollantilaisen toimitusjohtaja Roeland Baanin aikana omistaja-arvoa ei kertynyt lainkaan Outokummun osakkaille. Baan johti Outokumpua yli neljä vuotta ja yhtiön kokonaistuotto jäi 1,7 prosenttia pakkaselle Baanin aikana.
Outokumpu on ”halvin” teräsyhtiöistä
Euroopan suurinta jaloteräsyhtiötä eli Outokumpua voi pitää ”halpana” suhteessa suuriin markkinaosuuksiin Euroopassa ja Amerikoissa sekä tehtaiden mittavaan tuote- ja tuotantoarsenaaliin.
Angervuo laskee ensin, että kun ja jos vuoden 2021 nettotulokseksi tulee 1,1 euroa per osake, jää p/e-luku nyt noin viiden tasolle, mitä voi pitää jopa historiallisen matalana Outokummulle.
Suomalaisyhtiön kovimman kilpailijan eli espanjalaisen Acerinoxin p/e-luku on noin 13x ja luxemburgilais – ranskalaisen 9x.
Outokummun pörssiarvo on noin 2,5 miljardia euroa, Acerinoxin noin kolme miljardia euroa ja Aperamin noin neljä miljardia euroa.
Yhä suurin Euroopan rosteriteräksen tuottaja
Outokummun osakekurssi notkahti hieman toisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksen jälkeen, mutta lähti viikolla parin prosentin nousuun.
Teräsyhtiö saavutti toisella vuosineljänneksellä lähes yhdeksän prosentin liikevoiton suhteessa 1,8 miljardin euron liikevaihtoon. Kannattavuus ei jäänyt paljonkaan jälkeen Acerinoxista, joka saavutti 11 prosentin liikevoiton noin 1,6 miljardin euron liikevaihdolla.
Luxemburgilais-ranskalainen Aperam nousi ykköseksi. Aperam teki 1,3 miljardin euron liikevaihdolla korkeimman eli 18,5 prosentin liikevoiton.
Osavuosista voi päätellä, että Outokumpu ja Acerinox ottivat korkeimmat liikevoittonsa Amerikoista ja markkinalähteiden mukaan Aperam eteläisestä Amerikasta. Kolmikko jakaa melko tasavahvoina myös Euroopan terästä, jossa teräskauppa otti hieman hitaamman kasvunvauhdin verrattuna Pohjois-Amerikkaan.
