Markkinakommentit

Yhdysvaltain keskuspankin inflaatiohuolet kasvavat – mitä se tarkoittaa osakkeille?

Fedin syyskuun korkokokouksen pöytäkirjat julkaistiin eilen keskiviikkona.

Keskuspankkiirit olivat syyskuun kokouksessa huolissaan varsinkin talouden toimitusketjujen häiriöistä ja niiden vaikutuksesta inflaatioon. 

Fedin konsensus arvioi, että arvopaperien osto-ohjelman supistaminen alkaa marraskuussa ja ostot päättyvät kokonaan vuoden 2022 puoliväliin mennessä. Suunnitelmana on pienentää 120 miljardin dollarin kuukausittaisia ostoja 15 miljardilla dollarilla per kuukausi. Ostoja supistettaisiin kuukausittain niin valtionlainoista kuin kiinteistövakuudellisista lainoista.

Odotettua sitkeämpi inflaatio on vaikuttanut Fedin rahapolitiikkaan. Aiemmin keskuspankki arvioi, että inflaatio on tilapäistä, mutta nyt keskuspankkiirit ovat päivä päivältä epävarmempia sen suhteen. Fed ei halua ajautua tilanteeseen, jossa korkoja nostetaan samaan aikaan kun arvopaperien osto-ohjelma on edelleen käynnissä. 

Keskuspankin jäsenet keskustelivat syyskuun kokouksessa myös koronnostojen ajankohdasta. Osa keskuspankkiireista oli sitä mieltä, että ohjauskorkoa voitaisiin nostaa jo ensi vuoden lopulla. He odottavat, että Yhdysvaltain työmarkkinat ovat silloin tavoitetasolla koronnostojen näkökulmasta ja inflaatiokin voisi silloin kannustaa koronnostoon. Osa keskuspankkiireista arvioi, että inflaatio pysyy korkealla myös ensi vuonna.

Keskuspankkiirien arviot ensi vuoden inflaatiokehityksestä kuitenkin vaihtelevat. Tietty osuus keskuspankkiireista uskoo, että inflaatio tasoittuu ensi vuoden 2022 aikana. He arvioivat, että nollakorkotaso voisi jatkua vielä seuraavan parin vuoden ajan. Kyseiset keskuspankkiirit pelkäävät, että liian nopeat koronnostot saattavat johtaa Fedin kahden prosentin inflaatiotavoitetta matalampaan inflaatioon.

Inflaatiolukema oli syyskuussa edelleen korkea Yhdysvalloissa

Eilen keskiviikkona USA:ssa julkaistiin tuoreet inflaatioluvut syyskuulta. Inflaatio oli 5,4 prosenttia vuodessa.

Inflaatiokorin keskeisimmistä kategorioista ruoka kallistui 4,6 prosenttia, energia 24,8 prosenttia, vaatteet 3,4 prosenttia, kulkuneuvokustannukset (pl. polttoaine) 14,9 prosenttia, koulutus ja kommunikaatiotuotteet ja niiden palvelut 2,6 prosenttia, sekä isona yhtenä kategoriana palvelut (pl. energiapalvelut) 2,9 prosenttia.

Seuraavassa yksittäisiä korkean inflaation tuotteita tai palveluita sekä niiden hintamuutoksia vuoden aikana: naudanliha +17,6 prosenttia, polttoaine +42,1 prosenttia, maakaasulämmityskustannukset +20,6 prosenttia, huonekalut ja vuodevaatteet +11,2 prosenttia, pyykinpesulaitteet +19,1 prosenttia, televisiot +12,7 prosenttia, muuttokustannukset +17,5 prosenttia. rahtikustannukset +10,1 prosenttia ja käytetyt autot sekä rekat +42,9 prosenttia.

Tilastoista huomaa, että inflaatio keskittyy erityisesti energiatuotteisiin sekä komponentti- ja työvoimapulasta kärsiviin tuotteisiin, toimialoihin ja palveluihin.

Ovatko osakemarkkinoiden parhaat tuotot tällä haavaa takana?

Inflaatioriskin vuoksi osakemarkkinoiden tuottokehityksen odotetaan olevan vaisua seuraavien kuukausien tai jopa lähivuosien aikana. Viime vuosien korkeat tuotot ovat osittain selittyneet juuri matalalla inflaatiolla ja korkotason laskulla. Nyt olemme käännepisteessä kenties kohti korkeampaa inflaatiota ja korkotasoa. Se tarkoittaa matalampia arvostuskertoimia ja osakekursseja, jos muut tekijät pysyvät ennallaan. 

Tietyt toimialat ovat varteenotettavia sijoituskohteita korkean inflaation ympäristössä. Esimerkiksi energia- ja raaka-ainesektori hyötyy yleensä hintojen noustessa. Pankit pärjäävät sitä vastoin, jos korot nousevat.

Hajautuksen osalta tilanne on haastava. Korkotason kohoaminen laskee jo liikkeelle laskettujen joukkolainojen hintoja. Samaan aikaan myös osakkeissa on laskupaineita. Siispä osakkeiden ja joukkolainojen välinen korrelaatio kohoaa ja hajautushyöty pienenee. Se tietää haastavia aikoja perinteiselle portfoliolle, jossa on 60 prosenttia osakkeita ja 40 prosenttia joukkolainoja. Kyseisen kaltainen portfolio on hävinnyt Goldman Sachsin arvion mukaan noin neljä prosenttia viimeisen kuukauden aikana. Vuoden 2000 jälkeen 60/40-portfolio on laskenut kuukaudessa vain viisi kertaa yli 10 prosenttia.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös