Makrotalous

Ministeriön veroasiantuntija: Palkkaverovertailu on harhaanjohtavaa tilastojen ”kirsikanpoimintaa”?

Valtiovarainministeriön erityisavustaja Lauri Finér arvostelee Veronmaksajain keskusliiton tuoretta palkkaverovertailua.

Veronmaksajain keskusliitto julkaisi tällä viikolla kansainvälisen palkkaverovertailun, jonka mukaan naapurimaa Ruotsiin verrattuna keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Eli samasta 46 000 euron vuositulosta jää Suomessa käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa.

Vertailun mukaan palkansaajan veroprosentti jää Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla Suomea matalammaksi, kun naapurimaassa verotusta kevennettiin pieni- ja keskituloisia painottaen.

Ruotsi leikkasi viime vuonna ylimpiä marginaaliveroprosentteja peräti viidellä prosenttiyksiköllä.

Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen mukaan matalimmalla, eli 29 900 euron vuosittaisella palkkatasolla, eurooppalaisten vertailumaiden keskitasoa. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa.

Onko selvityksen tiedotus harhaanjohtavaa?

Kuntaministeri Sirpa Paateron (Sd.) erityisavustaja valtiovarainministeriössä ja bloggaaja Lauri Finér kritisoi voimakkain sanakääntein Veronmaksajien selvityksen uutisointia.

Finér väittää palkkaverovertailun tiedotusta ja uutisointia harhaanjohtavaksi.

”Kirsikanpoiminta tilastoista jatkuu siitä huolimatta, että asiasta huomautetaan joka vuosi”, Finér kirjoittaa Twitterissä.

Veronmaksajien pääväite siitä, että Suomessa työn verotus olisi erityisen korkeaa ja kireämpää kuin Ruotsissa, jättää Finérin mukaan huomioimatta palkkojen työnantajien vero-osuuden.

”Johtopäätökseen päästään sivuuttamalla työnantajien vero-osuus, joka esim. Ruotsissa korkeampi. Kaikki palkkaverot huomioiden Suomen verotus alempaa eri tulotasoilla”, Finér toteaa.

Finérin mukaan yleensä työn verotusta koskevat kansainväliset vertailut tehdään palkkojen kokonaisveron eli verokiilan tasolla. Se ottaa huomioon verotuksen erilaiset rakenteet.

Verokiilalla tarkoitetaan palkkatyöhön kohdistuvien verojen ja veronluontoisten maksujen kokonaismäärää tai sen osuutta työvoimakustannuksista. Se on siis työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus. Työnantajan työvoimakustannuksiin kuuluvat palkka ja työnantajamaksut kuten työeläke- sekä sosiaaliturvamaksu. Työntekijän nettotulo on puolestaan bruttopalkka vähennettynä tuloverolla sekä sosiaaliturva-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksuilla.

Kun vertaillaan palkkojen kokonaisveroa, Suomen verotus ei yllä OECD-maiden kärkikymmenikköön, Finér toteaa.

Lisäksi Finérin mielestä verovertailuissa tulisi huomioida myös tulotaso.

”Usein palkkaverovertailuissa huomioidaan myös tulotaso, sillä esim. Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa yhteiskunta kattaa suuremman osan ihmisten menoista sekä riskeistä. Tulojen tarve näin pienempi. Näin tarkastellen Suomessa työn verotus lähellä EU-keskiarvoa.”

Veronmaksajien vertailu on Finérin mielestä ”tilastokirsikanpoimintaa”.

”Veronmaksajien tilastoissa on paljon hyvää tietoa. Sen tilastokirsikanpoiminta on kuitenkin ikävää, sillä verotus on muutenkin teknistä. Nyt aika menee tosiasioiden avaamiseen sisältökeskustelun sijaan.”

Mitä maita verrataan?

Veronmaksajain Keskusliiton palkkaverovertailun on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa, että vertailun lähtökohta on palkansaajan verotus relevanteissa maissa suomalaisen palkansaajan näkökulmasta. Siksi tiedotteessa kärkikin on se, vaikka työnantajamaksujen vaikutustakin tarkastellaan.

”Suomalaisten palkansaajien ja kansainvälisen työmarkkinan kannalta on ihan oleellista, miten palkansaajaan tuloja verotetaan meillä vs. muualla”, Kirkko-Jaakkola toteaa Twitterissä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös