Makrotalous

Turkin talouden syöksykierre syvenee – valtiolainan korot jyrkässä nousussa

Turkin talous on umpikujassa.

Rahan lainaamisen kustannukset Turkissa ovat nousussa, mikä on merkki siitä, että presidentti Recep Tayyip Erdoganin politiikka korkojen alentamiseksi alkaa kostautua.

Sen jälkeen kun maan keskuspankki alkoi laskea ohjauskorkoja syyskuussa, valtion 10-vuotisten joukkovelkakirjojen korko on noussut yli seitsemän prosenttiyksikköä. Korkotaso kosketti keskiviikkona jo maan kaikkien aikojen korkeinta lukemaa, 24,9 prosenttia. Aiheesta kertoo uutistoimisto Bloomberg.

Vertailun vuoksi: Suomen 10 vuoden velkakirjan korko on tällä hetkellä 0,09 prosenttia.

Turkin korkotaso on jo yli 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin pankkien välisten lainamarkkinoiden repo-korko, mikä on kaikkien aikojen suurin korkopreemio. Repo-markkinalla pääasiallisesti rahoituslaitokset rahoittavat toisiaan arvopapereiden myynti- ja takaisinostosopimusten kautta.

Turkin valtiolainojen korkojen raju nousu johtuu korkosijoittajien epäluottamuksesta maan raha- ja talouspolitiikkaa kohtaan. Sijoittajat pelkäävät, että maan rahapolitiikka pysyy aivan liian löysänä hillitäkseen inflaatiota, joka on lähellä korkeinta lukemaa vuosikymmeneen ja heikentää sijoittajien liira-sijoituksia.

Epäluottamus näkyy myös liiran valuuttakurssissa. Euro on vahvistunut suhteessa liiraan jo 64 prosenttia viimeisen vuoden aikana.

Syynä valtiolainojen korkojen nousuun ja liiran heikkenemiseen on Turkin vaarallinen rahapolitiikka, johon presidentti Recep Tayyip Erdogan on puuttunut. Erdogan on puolustanut maan sitoutumista alhaiseen korkotasoon tilanteessa, jossa inflaatio on yli 20 prosenttia.

Erdogan on pitkään pitänyt korkeaa korkotasoa uhkana Turkin talouskehitykselle. Hän väittää yleisen ekonomistien käsityksen vastaisesti, että korkea korkotaso pahentaisi inflaatiota.

Lisäksi Erdoganilla on valtaa Turkin keskuspankin päätöksiin. Sijoittajat ovat siksi huolissaan keskuspankin itsenäisyydestä. Erdogan on erottanut jo kolme keskuspankin johtajaa viimeisen kahden vuoden aikana rahapolitiikan erimielisyyksien vuoksi.

”Turkki on luopunut korkoaseensa käytöstä ja keskuspankki on menettänyt inflaation hallinnan”, kertoo Bloombergille Ogeday Topcular, RAM Capital SA:n varainhoitaja. Hänen mukaansa lainakustannusten nousu markkinoilla on luonnollinen seuraus harjoitetusta talouspolitiikasta.

Inflaation noustua jo yli 21 prosenttiin kotitalouksista ja yrityksistä valmistaudutaan elvytyksen lisääntymiseen. Tallettajat vaativat korkeampia korkoja säästötileilleen, ja sijoittajat hinnoittelevat korkeamman riskipreemion, mitkä kaikki uhkaavat heikentää löysän keskuspankkipolitiikan hyötyjä.

Liiran syöksyn pysäyttämiseksi Erdogan ilmoitti useista poikkeuksellisista toimenpiteistä, joissa hallitus korvaa kaikki valuuttatappiot, jotka ylittävät talletuksen koron. Keskuspankki ja valtion lainanantajat ovat joulukuussa myös puuttuneet valuuttamarkkinoihin myymällä dollareita.

Vaikka toimenpiteet ovat tarjonneet hengähdystaukoa valuutalle, ne uhkaavat kiihdyttää Turkin inflaatiota ja vaikeuttavat valtion pysymistä budjettitasapainossa.

”Korkojen nostamisen sijaan hallitus otti käyttöön valuuttasidotut talletukset – tämä on kokeilu- ja virhemenetelmä. Kokeilun ja erehdyksen kustannukset voivat olla liian kalliita”, Topcular toteaa.

Turkin talouskasvu on pitkään pohjautunut ulkomaiseen velkaantumiseen ja monella mittarilla Turkin ulkoinen talous oli koronakriisin kynnyksellä haavoittuvaisempi kuin finanssikriisin jälkeen. Pandemian aikainen elvytys tuki maan taloutta mutta pahensi haavoittuvaisuuksia.

Maan viime vuosikymmenen vahva talouskasvu ei ole parantanut kaikkien turkkilaisten asemaa. Päinvastoin bruttokansantuote per capita -kehitys on pysähtynyt ja köyhyys kasvanut, toteaa Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.

”Viimeaikainen inflaation kiihtyminen, ruuan ja asumisen kallistuminen, iskee erityisen kovaa pienituloisiin”, Kuusisto toteaa.

Erdoganin ajattelussa liiran ulkoisen arvon romahdus tukee Turkin kilpailukykyä ja sitä kautta työpaikkoja. Kuusiston mukaan tilanne ei ole näin yksinkertainen.

”Mutta liiran arvon sulaminen tekee kaikkien elämästä hankalaa, myös (vienti)yritysten. Liira on menettänyt yli puolet arvostaan tänä vuonna ja suuren osan siitä vain viime päivinä. Liiramääräinen hinnoittelu on lähes mahdotonta ja yritysten on siirryttävä dollarin käyttöön.”

Liiran romahdus on johtanut myös siihen, että yhä useampi turkkilainen luottaa nyt enemmän dollareihin kuin liiroihin.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös