Makrotalous

Turkki on yhä syvemmässä talouskaaoksessa

Turkin inflaatio saattaa nousta jopa 30 prosenttiin ensi vuonna, varoittaa analyytikko.

Turkin liiran syöksykierre jatkuu. Kolmessa kuukaudessa liira on menettänyt yli 47 prosenttia arvostaan suhteessa dollariin. Liiran syöksy alkoi syyskuun alussa ja on kiihtynyt marraskuun alusta lähtien.

Syynä liiran heikkenemiselle on Turkin vaarallinen rahapolitiikka, johon presidentti Recep Tayyip Erdogan on puuttunut. Erdogan on puolustanut maan sitoutumista alhaiseen korkotasoon tilanteessa, jossa inflaatio on peräti 20 prosenttia.

Erdogan on pitkään pitänyt korkeaa korkotasoa uhkana Turkin talouskehitykselle. Hän väittää yleisen ekonomistien käsityksen vastaisesti, että korkea korkotaso pahentaisi inflaatiota.

Turkin pörssi on kivunnut vuodessa lähes 70 prosenttia, mutta samaan aikaan liira on heikentynyt rajusti suhteessa euroon. Euro on vahvistunut vuodessa lähes 100 prosenttia liiraan verrattuna.

Lisäksi Erdoganilla on valtaa Turkin keskuspankin päätöksiin. Sijoittajat ovat siksi huolissaan keskuspankin itsenäisyydestä. Erdogan on erottanut jo kolme keskuspankin johtajaa viimeisen kahden vuoden aikana rahapolitiikan erimielisyyksien vuoksi.

Turkin ongelmien taustalla on kuitenkin muutakin kuin rahapolitiikan virheet.

Turkki kärsii samanaikaisesti geopoliittisista jännitteistä, vaihtotaseen alijäämästä, alenevasta valuuttavarannosta ja kasvavasta velkavuoresta. Suurin ongelma on kuitenkin inflaatio, jota vastaan Erdogan ei ole valmis markkinoiden näkökulmasta tarpeeksi tiukasti taistelemaan.

Turkin keskuspankki laski jälleen ohjauskorkoa yhdellä prosenttiyksiköllä 14 prosenttiin.

Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto kertoo Twitterissä, että korkoja on Turkissa laskettu jo viisi prosenttiyksikköä syksyllä – tämä siitä huolimatta, että inflaatio laukkaa yli 20 prosentissa.

”Turkki on matkalla kohti taloudellista, pahimmillaan laajempaa yhteiskunnallista kaaosta”, Kuusisto toteaa.

Kuusiston mukaan Turkin talouskasvu on pitkään pohjautunut ulkomaiseen velkaantumiseen ja monella mittarilla Turkin ulkoinen talous oli koronakriisin kynnyksellä haavoittuvaisempi kuin finanssikriisin jälkeen. Pandemian aikainen elvytys tuki maan taloutta mutta pahensi haavoittuvaisuuksia.

Viime vuosikymmenen vahva talouskasvu ei ole parantanut kaikkien turkkilaisten asemaa. Päinvastoin bruttokansantuote per capita -kehitys on pysähtynyt ja köyhyys kasvanut.

”Viimeaikainen inflaation kiihtyminen, ruuan ja asumisen kallistuminen, iskee erityisen kovaa pienituloisiin”, Kuusisto toteaa.

Erdoganin ajattelussa liiran ulkoisen arvon romahdus tukee Turkin kilpailukykyä ja sitä kautta työpaikkoja. Kuusiston mukaan tilanne ei ole näin yksinkertainen.

”Mutta liiran arvon sulaminen tekee kaikkien elämästä hankalaa, myös (vienti)yritysten. Liira on menettänyt yli puolet arvostaan tänä vuonna ja suuren osan siitä vain viime päivinä. Liiramääräinen hinnoittelu on lähes mahdotonta ja yritysten on siirryttävä dollarin käyttöön.”

Liiran romahdus on johtanut myös siihen, että yhä useampi turkkilainen luottaa nyt enemmän dollareihin kuin liiroihin.

” Useat turkkilaiset pitävät mielellään säästönsä pankissa dollarimääräisinä ja dollaritalletusten osuus on kasvanut. Jos ja kun valuuttakriisi pitkittyy, talouden dollarisaatio todennäköisesti vain vahvistuu”, pääanalyytikko toteaa.

Kuusiston mukaan Turkin tilanne on kestämätön.

Valuutan ulkoisen arvon romahdus tarkoittaa tuontihintojen nousua ja se puolestaan synnyttää Turkissa entistäkin kovempia inflaatiopaineita.

”Liiran luisulle ei näy loppua niin kauan, kun keskuspankki pitäytyy nykypolitiikassaan. Interventioilla ei luisua pysäytetä. Liiran romahtaminen tulee kiihdyttämään inflaatiota entisestään, jopa 25%:iin v.2021 loppuun mennessä ja 30%:iin ensi vuonna”, Kuusisto toteaa.

Seuraava vaihe Turkin talouskaaoksessa saattaa olla talletuspako tai pankkikriisi, Kuusisto varoittaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös