Inflaatiopaineet ovat kasvamassa niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Jos inflaatio jatkaa korkealla tasolla tulevinakin kuukausina, joutuvat keskuspankit toimimaan.
Evlin päästrategi Valtteri Ahti varoittaa blogissaan, että ensi vuoden häntäriski liittyy inflaatioon.
Häntäriski tarkoittaa sitä, että poikkeuksellisten tapahtumien todennäköisyys on suurempi kuin normaalisti eli ne poikkeamat normaalijakaumasta. Tässä tapauksessa häntäriski tarkoittaa siis sitä, että poikkeuksellisen tapahtuman eli korkean inflaation todennäköisyys on poikkeuksellisen suuri.
Ahti muistuttaa, että Yhdysvalloissa palkkainflaatio on kiihtynyt neljään prosenttiin, ja asumisen sekä energian kustannukset ovat nousseet merkittävästi.
”Palkkainflaatio saattaa nostaa paitsi inflaatiota, myös inflaatio-odotuksia. Inflaatio-odotukset ovat keskeisin osa inflaatiota ja siten asettavat inflaation tason pidemmällä tähtäimellä. Tällä hetkellä markkinoiden viiden vuoden inflaatio-odotus on 2,5 prosenttia Yhdysvalloissa ja 1,9 prosenttia euroalueella”, Ahti toteaa.
Korkea inflaatio on päästrategin mukaan suurin riski markkinoilla.
”Keskuspankkien toimet inflaation nujertamisessa olisivat sekä talouskasvun että markkinoiden kannalta epäsuotuisat.”
Uhkana markkinoiden likviditeetin kuivuminen
Entinen salkunhoitaja ja kokenut sijoittaja Hannu Angervuo arvioi, että maailman keskuspankit joutuvat aloittamaan inflaation torjunnan nopeasti. Keskuspankkien mahdollisuudet nostaa ohjauskorkoja ovat Angervuon mukaan kuitenkin rajalliset, sillä maailman velka on noussut finanssikriisin jälkeen oleellisesti lähes kaikissa maissa.
Angervuon mukaan korkojen nopea nousu uhkaa pörssikurssien kestävyyttä samalla kun arvostustason pitäisi tulla normaalimmalle tasolle.
”Keskuspankkien taseiden normalisoiminen entiselle tasolle uhkaa kuivattaa markkinoiden likviditeettiä”, Ahti toteaa.
Markkinoilla on nähtävissä jo liikkeitä, jotka kertovat siitä, että sijoittajat ottavat korkojen nousun huomioon osakkeiden hinnoittelua arvioidessaan. Esimerkiksi kasvuyhtiöiden osakkeet ovat tippuneet viime viikkoina rajusti, koska juuri niille korkojen nousu on eniten myrkkyä.
Uusi tilanne herättää konkarisijoittajassa useita kysymyksiä.
”Miten paljon sijoitusten arvot tulevat putoamaan, kun yrityksen kassavirrat diskontataan 3-4 prosenttiin nousseiden korkojen vuoksi? Miten markkinoiden likviditeetti säilyy, kun keskuspankit alkavat pienentää taseitaan seuraavan taantuman uhatessa? Minne sijoittajan pitäisi sijoittaa varat, kun yritysten voitot kääntyvät pitkästä noususta laskuun kustannusten nousun jatkuessa?”
Oikeanlainen hajautus sisältää muutakin kuin laatuyhtiöitä
Angervuon mukaan epävarmuuden lisääntyessä sijoittajan pitäisi huolehtia riittävästä eri omaisuuslajien hajautuksesta.
”Ei riitä, että salkku on täynnä ’hyvien’ yhtiöiden osakkeita tai kaikki rahat on laitettu talletustilille odottamaan parempia aikoja.”
Esimerkiksi kryptovaluutat eivät ole viime viikkoina toimineet siten, kuin sijoittajat toivoisivat niiden toimivan salkunsuojauksessa.
”Monet sijoittajat ovat laittaneet osan varoistaan hurjasti nousseisiin kryptovaluuttoihin. Monelle bitcoin tai muu vastaava sijoitus on viime kuukausina aiheuttanut ikävän yllätyksen arvonlaskun muodossa. Sijoitustuotteiden myyjät ovat vakuuttaneet, että bitcoin ei korreloi osakemarkkinoiden laskun ja nousun mukaan.”
Kryptot eivät ole antaneet myöskään inflaatiosuojaa.
”Myyjät ovat myös argumentoineet, että inflaation nousulta saa hyvän suojan ostamalla uuden omaisuusluokan sijoitustuotteita kuten bitcoineja tai ethereitä. Viime kuukausina useimpien kryptosijoitustuotteiden arvot ovat laskeneet kaksi kertaa enemmän kuin osakkeiden lasku on ollut. Kryptosijoitukset ovat laskeneet samaan aikaan, kun osakkeiden kurssit ovat laskeneet. Myös inflaation nousu on laskenut kryptojen kursseja”, Angervuo toteaa.
Konkarisijoittaja listaa asioita, joita osakesijoittajan kannattaa tarkistaa salkkunsa sisällöstä. Näitä ovat seuraavat:
- Velkaisten yhtiöiden osakekurssit yleensä kärsivät korkojen noustessa. Sijoittajan kannalta on huono merkki, jos yhtiö on ylivelkainen ja rahoittajan edustaja istuu yhtiön hallituksessa.
- Kiihtyvä inflaatio ei aina mahdollista yritykselle nostaa myymiensä tuotteiden hintoja.
- Vältä sijoituksia osingot poisjättäviin yhtiöihin, jos inflaatio on nousussa. On ikävää, jos yhtiön osakekurssi laskee voimakkaasti ja sijoittajan osinkovirta on ehtynyt.
- Vältä kovassa kansainvälisessä kilpailussa olevien yhtiöiden osakkeita kokonaiskysynnän laskiessa.
- Vältä sijoituksia yhtiöihin, jotka ovat tekemässä ennätyssuuria investointeja nousevassa inflaatiossa.
- Vältä yhtiöitä, jotka eivät ole pystyneet tekemään normaalin tason voittoja tähän mennessä.
- Vältä heikon likviditeetin osakkeita ja myös erittäin suuren ulkomaisen omistuksen yhtiöitä.
Stagflaation kestävän sijoitussalkun ominaisuudet
Markkinoiden pahin makrotaloudellinen pelko on stagflaatio, jossa yhdistyvät sekä korkea inflaatio, heikko talouden kasvu että korkea työttömyys. Stagflaatio tuli tutuksi 1970-luvulla kansainvälisen öljykriisin seurauksena.
Stagflaation riskiä ei pidetä tällä hetkellä suurena, mutta periaatteessa rahapolitiikan kiristyminen ja korkojen nousu saattaisi hyydyttää talouskasvun – samalla kun inflaatio pysyisi edelleen korkeana.
Angervuo on koonnut sijoitussalkun kotimaisista pörssiyhtiöistä, jotka voisivat olla osa salkusta, mikä kestää tavallista osakesalkkua paremmin kiihtyvässä inflaatiossa ja talouskasvun hiipuessa.
Tällaisella salkulla on Angervuon mukaan seuraavat ominaisuudet:
- Suosi sellaisia toimialoja ja yhtiöitä, joilla huollon ja ylläpidonmerkitys tuloksenteossa on mahdollisimman suuri.
- Suosi yhtiöitä, joilla on pitkä historia osingonmaksusta ja että osinkotuotto on normaalia korkeampi. Kun osakekurssit laskevat yleisesti, on osinkovirta erittäin tärkeää.
- Suosi sellaisia toimialoja ja yhtiöitä, joiden markkina ovat monopolistinen.
- Suosi sellaisia toimialoja ja yhtiöitä, jotka valmistavat ja myyjät välttämättömyys tuotteita ja palveluja.
- Suosi sellaisia yhtiöitä, joiden johtajat ymmärtävät inflaation vaikutuksen kannattavuuteen.
Stagflaation kestävä osakesalkku pitää olla Angervuon mukaan riittävän moneen toimialaan ja yhtiöön hajautettu. Monelle toimialalle tehdyt sijoitukset hajauttavat riskiä. Hänen mukaansa osakeostot kannattaa tehdä ajallisesti hajautettuna, sillä aiemmat heikon kurssikehityksen kaudet ovat kestäneet vuosia.
”Ostot voi aloittaa, kun nykyiseltä kurssihuipulta on tultu alas jo esimerkiksi 30 prosenttia. Ulkomainen omistus voi laskea suomalaisissa pörssiyhtiöissä voimakkaasti, jos stagflaation riski lisääntyy. Ulkomaiset omistajat vetäytyvät ensiksi reuna-alueelta ja keskittyvät omaan markkinaan.”
Esimerkkisalkku epävarmoihin aikoihin
Alla oleva Angervuon laatima kotimaisista osakkeista koostuva salkku on tehty ajatuksella, että riittävän hyvän toimialakohtaisen hajautuksen saamiseksi olisi mukana yhtiöitä mahdollisimman monelta eri sektorilta.
”Tavoitteena on saada osinkotuotto pysymään pörssin keskiarvon yläpuolella. Salkkuun valittavat yhtiöt tulee olla myös mahdollisimman vähävelkaisia. Hyvin tärkeää on myös salkkuyhtiöiden pörssin keskimmäistä yhtiötä matalampi arvostustaso (p/e-luku)”, Angervuo kertoo.
Salkkuyhtiöistä ainoastaan metsäyhtiö UPM-Kymmenen nykykurssi on kaikkien aikojen kurssihuipussa, mutta muilla salkun osakkeilla osakekurssi on aiempien vuosien huippukurssien alapuolella.
Angervuon mukaan salkkuyhtiöiden johtamisessa on melko suuria eroja. Kaikissa salkkuyhtiöissä ei ole riittävän hyvää johtamisen kulttuuria, eikä ehkä riittävän tuloksen tekemisen tarvittavia johtohenkilöitä.
Ulkomainen omistus lähes kaikissa yhtiöissä on melko suuri, mikä voi olla konkarisijoittajan mukaan uhka laskevilla markkinoilla.
