Makrotalous

Ekonomisti: Bensa on yhä halpaa, ”hötkyilevää hyvityspolitiikkaa” ei tarvita

EVAn ekonomistin mielestä bensan hinnannousu pitää kompensoida kuluttajille tuloverotuksen alennuksella, ei millään muulla tavalla.

Energian ja liikennepolttoaineen hinnannousu on ollut yksi talven kiivaita keskustelunaiheita. Bensiinin hinta on noussut Suomessa vuodessa 38 prosenttia ja dieselin hinta yli 40 prosenttia.

EU:n tilastojen mukaan 95-oktaanisen bensiinin hinta oli helmikuun alussa Suomessa keskimäärin 1,906 euroa ja dieselin 1,829 euroa litralta, kun hinnat olivat vuosi sitten 1,521 ja 1,411 euroa litralta. Yksi 50 litran tankillinen bensiiniä maksaa siis 19 ja dieseliä 21 euroa enemmän kuin helmikuussa 2021.

Yksi bensiinin ja dieselin hintaa nostanut tekijä on ollut niin sanotun sekoitevelvoitteen nouseminen. Kiristynyt sekoitevelvoite velvoittaa polttoaineyhtiöitä lisäämään aiempaa enemmän kalliimpaa uusiutuvaa raaka-ainetta liikennepolttoaineisiin. Myös öljyn maailmanmarkkinahinnan kohoaminen on nostanut polttoaineiden hintoja.

Bensiinin hinnasta lähes 60 prosenttia on veroja. Bensiinin veroton hinta oli helmikuun alussa 2022 Suomessa 0,815 ja dieselin 0,964 euroa litralta.

Hallitukselta väliaikaisia toimenpiteitä

Sanna Marinin hallitus on nyt tehnyt linjauksen määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.

Nämä toimet painottuvat erityisesti liikenteeseen ja kohdistuvat kotitalouksiin, ammattiliikenteeseen sekä maatalouden yrittäjiin. Toimet sisältävät sekä lyhyen aikavälin että pidemmän aikavälin toimia.

Esimerkiksi työmatkavähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräajaksi.

Valtiovarainministeriö valmistelee myös yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä muiden asiaan liittyvien ministeriöiden kanssa kevään 2023 hallitusneuvotteluihin mennessä uuden tukimallin, jossa tukea voidaan myöntää kotitalouksille tulo- ja alueperusteisesti.

Lisäksi selvitetään, voidaanko malliin luoda myös elementti, jossa markkinahintojen äkillinen nousu mahdollistaisi automaattisen tulotuen maksamisen kotitalouksille.

Onko bensa todella kallista?

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ekonomisti Sanna Kurronen kritisoi hallituksen toimia. Hänen mukaansa hinnanvaihtelut kuuluvat markkinatalouteen ja kuluttajien pitää osata sopeutua niihin.

”Hallituksen toimenpide polttoaineiden hinnannousun hyvittämiseksi on erityisen omituinen siksi, että bensiinin hinta ei ole nyt poikkeuksellisen korkealla”, Kurronen lataa.

Kurronen tarkastelee bensan hintaa ajanjaksolla 2002 – 2022. Tarkastelussaan hän niin sanotusti deflatoi bensan hinnan vuoden 2005 hintoihin. Toisin sanoen bensan hinta suhteutetaan yleiseen vuoden 2005 hintatasoon. Näin tarkasteltuna bensan reaalinen hinta ei ole poikkeuksellisen korkea. Bensan hinta on siis noussut samalla kuin muutkin hinnat ovat nousseet.

Hieman vastaava E95-bensan reaalisen hinnan tarkastelu on alla olevassa kuvassa, jossa bensan hinta on esitetty tammikuun 2022 hinnoin. Reaalinen hinta ei tällä hetkellä ole poikkeuksellisen korkea, kun tarkastelujaksona ovat vuodet 2005 – 2022.

Kuva: Jussi Kiviluoto.

Lisäksi polttonesteiden osuus suomalaiskuluttajien kulutuskorista on Tilastokeskuksen arvion mukaan pienentynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Kun 2000-luvun alussa liikennepolttoaineiden osuus suomalaisten kulutuksesta oli Tilastokeskuksen kulutuskorissa yli neljä prosenttia, vuoteen 2021 mennessä osuus oli pudonnut kolmeen prosenttiin.

Tämä lasku johtuu uudempien autojen pienemmästä polttoaineen kulutuksesta, Kurronen muistuttaa.

Alla oleva kuva osoittaa myös, ettei bensan hinta suhteessa kotitalouksien ansiotasoon suhteutettuna ole edelleenkään poikkeuksellisen korkea.

Kuva: Jussi Kiviluoto.

Tuki tulisi kohdistaa tuloverotukseen

Reaalisen bensan hintakehityksen tarkastelu osoittaa, ettei hallituksella ei ole mitään järkevää perustetta hyvittää autoilijoille polttoaineen hinnannousua, Kurronen päättelee.

”Sen sijaan päätökset korottaa yksityisautoilijan työmatkavähennystä ja nostaa kilometrikorvausta vaikuttavat politiikalta, jonka ainoa peruste on vihaisten kansalaisten ja populistien pelko, sillä toimilla vedetään täysin toiseen suuntaan kuin hallituksen päästövähennystavoitteet näyttävät.”

Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Kurrosen mukaan se edellyttää, että autoiluun liittyviä haittaveroja kiristetään tällä vuosikymmenellä.

”Johdonmukaisuus politiikan teosta puuttuu siis nyt täysin”, Kurronen lataa.

Ekonomistin mielestä autoilun päästöihin kohdistuvia veronkiristyksiäkään ei pidä missään tapauksessa kompensoida autoilun päästöjä tukemalla vaan keventämällä tuloveroja kaikissa tuloluokissa, jotta kuluttajien kohtaama verorasitus ei kiristy kokonaisuudessaan.

”Haluamme vähemmän päästöjä ja enemmän työntekoa. Siksi meidän pitää verottaa nykyistä enemmän päästöjä ja vähemmän työtä”, Kurronen kiteyttää.

3 kommenttia

3 kommenttia

  1. Heikki Rönkkö

    19.2.2022 at 10:58

    Korkea koulutus ei näy tuovan käytännön maalais- tai arkijärkeä, kun tällaisia kommentteja joutuu lukemaan. Nimenomaan pitäisi helpottaa liikkumisen kustannuksia, jotta työn tekeminen kannattaa.

    Tekstissä mainituilla ”populisteilla” on todella paljon parempi käsitys tavallisen kansan ongelmista ja huolista kuin näillä jossain norsunluutornissa elävillä ”viisailla”. Piste.

  2. kurronen

    19.2.2022 at 22:02

    Tuloverojen keventäminen onkin tosi ”oikeudenmukainen” toimi polttoaineen hinnannousun vaikutuksen poistamiseen, koska köyhimmät eivät maksa tuloveroa muutenkaan.
    En uskalla kertoa mitä mielestäni pitäisi tehdä näille kurrosille, varmaan mielipiteen kertominen johtaisi vankilatuomioon.

  3. Jorma Erkkilä

    20.2.2022 at 12:59

    Pienistäkin tuloista maksetaan tuloveroa, vaikkakaan ei valtion tuloveroa. Tuloverotusta voidaan kyllä keventää kaikissa veroluokissa vähennysten avulla. Silloin myös pienituloisten verotus kevenee, vaikkeivat valtion tuloveroa maksakaan.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös