Kansankapitalismin pidot paranevat pörssiyhtiöissä, jotka jyvittävät omistajilleen ennätyksellisen eli noin 14 miljardin euron osingot.
Osinkopotti nousee noin viidenneksen euroissa edellisestä vuodesta.
Miljardien ilotulitusta voi viime tilikauden annista peilata sitä vasten, että pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu nettotuloskin vahvistui noin kuusi miljardia euroa edellisestä vuodesta.
Noin 21- 22 miljardin euron yhteenlaskettu tulostaso ylittää noin 15 vuoden aikajanalla vuoden 2007 huipun. Etenkin teollisuus, kuten konepajat ja metsä vahvistivat reippain vedoin kannattavuuttaan.
Kansankapitalismista kertoo, että uusille osakesäästötileille on jo kertynyt noin miljardin euron potti ja ”kreivin aikaan”.
Pörssikonkari Hannu Angervuo nostaa osinkojen runsauden varjopuoleksi sen, että osakekurssit painuivat laskuun valtaosalla pörssiyhtiöissä heti tulosjulkistusten jälkeen.
Esimerkiksi Outokumpu nosti tulostaan yli 1 500 prosenttia, mutta osake luisui laskuun. Vain Stora Enso ja Huhtamäki kallistui suurista yhtiöistä.
Valmetkin, joka on pitänyt nousukierrettä yllä tilauksissa ja kannattavuudessa, heikkeni pörssissä. Sama toistui muun muassa Metso Outotecin kohdalla.
Varovaiset ennusteet kuluvalle vuodelle
Kotimaiset pörssiyhtiöt käyttävät pääsääntöisesti ilmaisua ”hieman paranee”, mikä liittyy kannattavuuden ja liikevaihdon ennusteisiin eli ohjeituksiin kuluvalle vuodelle.
Sijoittajat kavahtavat varovaisten ennusteiden ohella inflaation vauhdin kirimistä, mikä nostaa yhtiöiden rahoituskustannuksia korkojen noston kautta.
Angervuo varoitti inflaation riskeistä jo lähes puoli vuotta sitten eli reippaasti etuajassa.
”Sijoittajan on syytä varautua melkoiseen talouden sekamelskaan, mikäli Yhdysvalloissa inflaation vauhti kiihtyy nykyisen alle kahden prosentin sijaan kolmen tai neljän prosentin tasolle”, Angervuo totesi SalkunRakentajassa (6.3.2021).
Ennusteet menivät enemmän kuin nappiin inflaation nousun riskeistä osakekursseihin.
”Osakemarkkinat kulkevat ilmeisesti vielä useita viikkoja vuoristoradalla. Sijoittajat yrittävät selvittää, kuinka korkeaksi inflaatio ja korot nousevat seuraavien kuukausien aikana”, Angervuo lisää.
”Merkittävin riski koituu osakkeiden ostamisesta velkavivulla, mikä luo paniikkia rahoittajiin, kuten pankkeihin, mikäli osakekurssit koukkaavat riittävän alas. ”
Valtaosa yhtiöistä nostaa osinkoaan
Noin 78 prosenttia yhtiöistä aikoo nostaa osinkoaan viime tilikaudelta. Laimenevatko sitten osinkojuhlat? Angervuon mukaan osinkosuhde vuodelta 2021 laskenee ”merkittävästi” edellisistä vuosista.
”Se alentunee nykyisestä noin 80 prosentin tasosta 66-68 prosentin haarukkaan nettotuloksesta eli normaalille tasolle”, Angervuo jatkaa.
Omistaminen luo kuitenkin arvoa suhteessa lähes nollakoron pankkitalletuksiin ja yliverotettuun työntekoon. Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkotuotoksi kertyy noin 3,9 prosenttia vuoden 2021 lopun yhteenlasketulle markkina- eli pörssiarvolle.
Esimerkiksi Sampo maksaa noin 1,3 miljardia euroa lisäosinkoina Nordean osakkeiden myyntivoitoista. Angervuo laskee, että Ilman Sammon Nordea-lisäosinkoja osinkotuotto pörssissä olisi jäänyt noin 3,5 prosentin tasolle.
Osinkosuhde eli osinkosumma verrattuna yhtiöiden yhteenlaskettuun noin 14 miljardin nettotulokseen tekee noin 66 prosenttia viime tilikaudelta. Suomalaisyhtiöiden osingoista yli puolet matkaa ulkomaisten sijoittajien salkkuihin. Useimmat ulkomaiset sijoittajat saavat osinkonsa täältä myös verovapaasti.
Nordealta jakoon suurin osinkopotti
Angervuo on koonnut yhteen pörssiyhtiöiden tuloksista osingoista tilinpäätösten ja viimeisen vuosineljänneksen luvuista.
Ruotsalainen Telia ja teräsyhtiö SSAB kuuluvat suomalaisyhtiöiden ohella osinkojen 14 miljardin euron yhteissummaan.
Yhtiöistä vain vajaa viidennes, kuten muun muassa Caverion ja SRV laskevat osinkojaan ja suurista vain hissiyhtiö Kone.
Eniten osinkoja irtoaa Nordeasta, joka jakaa 2,69 miljardin euroa omistajilleen. Kakkosena tulee Sampo 2,23 miljardilla eurollaan ja Kone 1,087 miljardillaan.
Telia jyvittää 810 miljoonaa euroa ja UPM-Kymmene 693 miljoonaa euroa. Angervuo laskee vielä noin miljardi euroa Fortumin osingoiksi.
Nokiakin aikoo nostaa osakekohtaisen osingon nollasta 0,08 euroon, mitä voi pitää positiivisena. Outokummusta irtoaa nuukat eli 0,15 euron osingot, mikä tekee vain 12 prosenttia nettotuloksesta. Fuusiohankkeen kumppaneiden Konccranesin ja Cargotecin osingot pysyivät ennallaan.
Kallis energia inflaation vauhdittajana
Etenkin osalla teollisuudesta, kuten konepajoilla uusien tilausten vauhti hidastui loppuvuodesta, mikä aiheutti junnaamista liikevaihtoon.
Pula komponenteista heitti kapuloitta rattaisiin tuotantolinjoilla. Lisäksi niin sanottu vihreä siirtymä energiassa vauhditti kustannusten nousua ja samalla inflaatiota, kuten myös raaka-aineiden hintojen nousu.
Angervuo laskee, että energian kallistuminen tekee noin 40-60 prosenttia nykyisestä 6-7 prosentin inflaatiovauhdista Euroopassa.
Metsäyhtiöillä kova tulostahti
Metsäyhtiötkin saavuttivat viime tilikaudelle noin 2,4 miljardin euron yhteenlasketun nettotuloksen, joka parani noin 61 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Markkinasellun yli 1 300 dollarin tonnihinta vauhdittaa liikevaihtoa ja kannattavuutta.
Helsingin päälistan pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto vahvistui kolmanneksen eli 6,9 miljardiin euroon. Ja pörssin yhtiöiden yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen nousee Angervuon ennusteen mukaan yli kolmanneksen eli 7,8 miljardiin euroon.
”Luvut ovat historiallisen korkeita. Kotimaiset suuryhtiöt ovat menestyneet globaaleilla pelikentillä, mutta itse Suomi vaatii pikaisesti lisää uusia investointeja,” Angervuo toteaa.
