Omakotitalorakentamisen suosio kasvaa - tonttipula rassaa kaupungeissa
Asunnot ja kiinteistöt

Omakotitalorakentamisen suosio kasvaa – tonttipula rassaa kaupungeissa

Omakotitalojen rakentamisen suosio on selvässä kasvussa. Kasvualueilla omakotitalojen rakentamista hidastaa tonttipula.

Omakotitalorakentamisen suosio on selvässä kasvussa. Vuonna 2021 uusia talokauppoja tehtiin 26 prosenttia edellisvuotta enemmän. Asiakkaille toimitettujen talojen määrä kasvoi 48 prosentilla.

Asia ilmenee Pientaloteollisuus PTT ry:n juuri ilmestyneestä jäsenkyselystä, josta uutisoi ensimmäisenä Yle. PTT:n jäsenyritykset kattavat noin 75 prosenttia yksityishenkilöiden omakotirakentamisesta Suomessa.

Koronapandemia muuttanut asumishaaveita

Omakotitalojen suosion kasvamisen taustalla on jälleen kerran koronapandemia, joka sataa omakotitalojen laariin monessakin mielessä. Kenties selkein syy suosion kasvulle piilee siinä, että etätöiden yleistyttyä ihmiset tarvitsevat lisää tilaa, joten moni on halunnut muuttaa asumaan tilavampaan omakotitaloon. Omakotitalossa on helpompaa järjestellä esimerkiksi oma työhuone etätyöskentelylle.

Koska koronapandemia on pakottanut ihmisiä viettämään enemmän aikaa kotonaan, korostuu siinäkin tilan merkitys. Neljän seinän sisällä jaksaa paremmin, kun tilaa on enemmän. Lisäksi omakotitalossa monia viehättää niin talon, kuin myös sen pihan laittaminen.

Koronapandemia on saanut ihmiset myös toteuttamaan pitkäaikaisia haaveitaan omakotitaloasumisen suhteen. Moni onkin käyttänyt muilta menoilta ja harrastuksilta vapautuneen ajan oman taloprojektin suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Eniten omakotitaloja rakennetaan nyt isoihin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin, sekä maakuntakeskuksiin. Suosituimpia kaupunkeja omakotirakentamiselle ovat olleet Espoo, Oulu, Vantaa, Helsinki ja Jyväskylä, jotka kattavat 28 prosenttia koko maan rakennusluvista.

Rakennusmateriaalien hinta on rauhoittunut

Koronapandemian aikana rakennuskustannukset ovat nousseet merkittävästi. Erityisen kovassa nousussa oli taannoin sahatavara, jonka hinta nousi nopeasti ennätyksiin aiheuttaen vähän yllättäen rakentajille jopa useiden tuhansien eurojen lisäkustannuksia.

Sahatavaran hintakehitys johtui samanaikaisesti tapahtuneista kysynnän kasvusta, sekä Keski-Euroopassa ja Venäjällä olleiden puunkorjuuongelmien vuoksi. Näiden lisäksi puutavaran saantia vaikeuttivat Kanadan hyönteistuhot.

Rakennuskustannuksien nousu vaivasi vuotta 2020 ja alkuvuotta 2021, mutta nyt hinta on jo tasaantunut. Hintojen nousu ei näytä pelottavan omakotitalojen ostajia oikeastaan lainkaan, sillä kun talovalmistaja tekee kaupan asiakkaan kanssa, hinta lyödään lukkoon kaupantekohetkellä. Siitä eteenpäin kustannuksien nousemisesta vastaa yritys, joka on rohkaissut ihmisiä asuntokaupoille.

Rakennusmateriaalisen kysyntä näyttäisi kuitenkin pysyvän hyvänä myös lähivuosina, sillä tällä hetkellä omakotitalojen rakentamisen suosio pysynee hyvällä tasolla. Kysyntään pystytään kuitenkin vastaamaan, mikä pitää hinnat aisoissa.

Tonttipula hidastaa omakotitalojen myyntiä

Vaikka omakotitaloille riittää nyt hyvin kysyntää, voisi kysyntä olla vieläkin suurempaa. Tällä hetkellä tonttipula tuo markkinalle pullonkaulailmiön, kun omakotitalohaaveet kaatuvat tai vähintäänkin hidastuvat sopivan tontin puutteeseen.

Tonttipula on merkittävä haaste etenkin isoissa ja kasvavissa kaupungeissa. Monissa kaupungeissa parhaimmat alueet on jo rakennettu täyteen. Suosituimmilta alueilta sopivaa tonttia ei tahdo saada edes rahallakaan, vaan tontteja joudutaan arpomaan.

Kysyntä on hurjaa, mutta tontteja on tarjota vain harvoille. Joissakin kaupungeissa yhtä tonttia kohtaan voi olla 10-20 hakijaa. Vaikka kaupunkien luovuttamien tonttien koko on puoliintunut 2000-luvun aikana, tontteja ei meinaa siltikään riittää.

Erityisen paljon tämän ongelman kanssa tuntuu painivan Tampereen seutu, jossa tonteista on hyvinkin suurta pulaa. Tampere on kasvanut viime vuosina huimasti ja sen asukasluvun uskotaan kasvavan jatkossakin 3000 asukkaan verran joka vuosi.

Tampere on ollut Suomen halutuimpia muuttokohteita ja mm. raitiovaunuhanke sekä Nokia Areena ovat nostaneet merkittävästi kaupungin vetovoimaa. Kaupungin suosio on hurjaa läpi Suomen, sillä joka kolmas suomalainen olisi valmis muuttamaan nyt Tampereelle.

Mitä tapahtuu kaupunkien autiotaloille?

Mielenkiintoinen, mutta marginaalinen ilmiö on joissakin isoissa kaupungeissa ongelmia aiheuttavat autiotalot. Käytännössä kaupungin paraatipaikoilla olevissa taloissa ei asu ketään, mutta kiinteistölle ei tehdä mitään.

Huonosta kunnosta huolimatta näille kiinteistöille löytyisi usein paljon ostajakuntaa, sillä talon alla oleva tontti kiinnostaa monia ostajia. Vaikka vanhan kiinteistön purkaminen aiheuttaa ostajalle kustannuksia, ovat tällaiset kohteet erittäin haluttuja. Tällä tavoin isolle tontille pääsee rakentamaan kokonaan uuden, nykyaikaisen ja energiatehokkaan talon, jonka arvo mitä todennäköisimmin nousee.

Kaupungeilla ei ole kuitenkaan juurikaan mahdollisuuksia puuttua autioituneisiin kiinteistöihin. Mikäli vuokratonteista maksetaan vuokrat suunnitelmien mukaan ja rakennusvalvonnalla ei ole sanomista kiinteistön yleisilmeeseen liittyen, puuttuminen tyhjillään olevaan taloon on vaikeaa.

Jokainen autiotalo kätkee sisäänsä omanlaisen tarinan, mutta yleisimmät syyt tyhjilleen jäämiseen liittyy jonkinlaisiin perintöriitoihin. Taloa ei haluta myydä, mutta sitä ei myöskään jakseta tai kyetä pitämään kunnossa. Pidemmän päälle näissä ratkaisuissa kiinteistön kunto rapistuu.

Mahdollisesti taloa ja tonttia pantataan myös tulevaisuutta ajatellen. Tontille saatetaan jemmata nuoremmalle polvelle perinnöksi tai vaihtoehtoisesti muilla paikkakunnilla asuvat omistajat haaveilevat tulevaisuudessa muutosta takaisin kotikonnuilleen.

Tonttipulan myötä myös huonokuntoiset kiinteistöt hyvillä paikoilla suurissa kaupungeissa tai kasvukeskuksissa voivat nousta suureen arvoon. Kenties jossain vaiheessa tämä huomataan myös sijoitusmielessä.

Click to comment
Ylös
>