Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan on saanut pörssit alamäkeen. Sijoittajan ei kannata mielestäni panikoitua, mutta on hyvä muistaa perusasiat.
Venäjä on aloittanut tänään aamulla häikäilemättömän ja kylmäverisen sodan vakiintunutta, itsenäistä naapurivaltiota Ukrainaa vastaan.
Sota aiheuttaa paljon ihmisuhreja ja suunnatonta inhimillistä hätää ja kärsimystä sekä sotilaiden että siviilien keskuudessa. Mediat ovat jo raportoineet kymmenistä kuolleista. Länsimaat asettavat aiheellisesti talouspakotteita, koska se on järkevä keino vaikuttaa venäläisiin ja heidän yleiseen asenteeseen sodan mielekkyydestä.
Pörssit ovat reagoineet voimakkaasti alaspäin jo pidemmän aikaa ja erityisesti tänään torstaina. USA:n keskeiset pörssi-indeksit ovat 2-3 prosentin laskussa, mutta raakaöljy ja kulta puolestaan selvässä nousussa.
Euroopassa Saksan DAX-indeksi on vajaan viiden prosentin laskussa, samoin Suomen OMX Helsinki -indeksi. Venäjän MOEX Russia Index on puolestaan 38 prosentin laskussa. (tilanne klo 16.40 Suomen aikaa)
Mitä sijoittajan pitäisi ajatella?
Käyn seuraavassa läpi muutamia ajatuksia siitä, mitä ajattelen sijoittajana tilanteesta.
Tilanteesta tulee jossakin määrin mieleen koronakriisin alku Euroopassa kaksi vuotta sitten. Kirjoitin silloisesta tilanteesta kahdessa artikkelissa 1.3.2020 ja edelleen 19.3.2020. Muistelen ajatelleeni silloin, että koronaakin isompi uhka markkinoille ja ylipäänsä yhteiskunnalle ja globaalitaloudelle olisi ihmisen itse aiheuttama kriisi. Ote jutusta 19.3.:
Vakavampia ovat silti ihmisen toiselleen aiheuttamat uhkat kuten sodat.
Juuri nyt elämme tällaista vaihetta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, sota Euroopassa, on enemmän ihmisen itse tietoisesti aiheuttama kuin koronakriisi tai finanssikriisi ovat olleet. Ensin mainitun akuutti vaikutus osui markkinaan helmi-maaliskuussa 2020, jälkimmäisen syksyllä 2008.
Kummankin vaiheen jälkeen pörssit lähtivät melko nopeasti nousuun, koronakriisissä jo maaliskuun lopulla 2020 ja finanssikriisissä maaliskuussa 2009 yritysten vasta kärsiessä kysynnän laskusta.
On sääli, että edes 2020-luvulla ihmiskunta ei ole kehittynyt riittävästi ratkoakseen ongelmia muutoin kuin tappamalla ja tunkeutumalla naapurivallan alueelle.
Eräs kaverini sosiaalisessa mediassa, yrittäjä Petri Jantunen Keravalta, kirjoitti minusta osuvasti pari päivää sitten.
Olipa kerran ihmiskunta, jolla oli tosi isoja ongelmia kuten pandemia ja ilmastokriisi. Näiden takia olisi tarvittu ennennäkemätöntä yhteistyötä, mutta sen sijaan alettiinkin sotia keskenään. Sen pituinen se.
Talouspakotteet ja Venäjän pörssin lasku ovat väline siihen, että venäläiset itse hoksaavat, kuinka järjetöntä sodanjulistus Ukrainaa (tai ylipäänsä mitään maata tai ihmisjoukkoa) vastaan on. Paljon muuta muut maat eivät voi tehdä, koska aseellisen konfliktin laajentaminen esimerkiksi Ukrainaa sotilaallisesti (joukko-osastoilla) tukemalla voisi eskaloida kriisiä entisestään.
On hyvä, että Eurooppa on säilynyt yhtenäisenä rintamana sekä siinä vaiheessa, kun Venäjä lähetti Euroopan maille selvityspyyntökirjeitä helmikuun alussa, että nyt hyökkäyksen alettua. Toisaalta varmasti kaikilla osapuolilla on oppimista toistensa näkökantojen ymmärtämisessä, jolla en tarkoita asevoimien käytön saati hyökkäyksen ymmärtämistä.
Sijoittajan salkku ja ”päivän arvo”
Varmasti moni sijoittaja kärsii nyt laskennallisia arvonlaskutappioita. Nykytilanteessa fundamenttipainotteisen sijoittamisen sekä hajauttamisen merkitys korostuvat. Vastakohta fundamenttipohjaiselle sijoittamiselle ovat esimerkiksi virtuaalivaluutat. Bitcoin on menettänyt vuoden alusta arvoaan 26 prosenttia ja eilisestä yhdeksän prosenttia.
Toisaalta useimpien yritysten yleiskunto on ollut koronakriisin loppu- ja jälkivaiheen talouskasvun aikana hyvä. Kurssit ja markkina-arvot erityisesti kasvuyrityksillä niin Suomessa kuin maailmalla ovat laskeneet viime syksynä ja edelleen alkuvuonna 2022 inflaation ja korkotason kohotessa. Kirjoitimme tästä 21.1.2022.
Fundamenttisijoittamisessa korostuu tuloksen, taseen ja osingon merkitys. Useimmat yritykset jatkavat liiketoimintaansa Ukrainan ja Venäjän ulkopuolella melko normaalisti. Osa suomalaisistakin yrityksistä kärsii tilanteesta, kuten ne joilla on vientiä itään tai liiketoimintaa Venäjällä, Ukrainassa tai Valko-Venäjällä.
Esimerkkejä tällaisista pörssiyhtiöistä ovat Fortum, Nokian Renkaat, Aspo, TietoEVRY, Olvi, Ponsse, Kesla ja Raute. Toki monilla isommilla yhtiöillä on myös toimintaa alueella tai vientiä näihin maihin.
Pörssi on luonteeltaan tori, jossa osakkeilla eli yritysten palasilla käydään kauppaa. Kun ilma on huono – kun talouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden näkymä on usvainen, kaikki eivät tule torille. Osake – tullakseen myydyksi – vaatii aina ostajan. Myyjiä varmasti riittää, mutta ostajia ei entisillä hinnoilla tässä tilanteessa.
Siksi pörssikurssit laskevat.
Pörssin luonteeseen kuuluu päivittäinen markkinahinnoittelu. Sijoittajana en kiinnittäisi isoa huomiota salkun päivän arvoon. Maailmassa on riskejä, jotka realisoituvat aika ajoin vaikuttaen yritysten päivän hintoihin. Siksi velkavivun kanssa kannattaa olla tarkkana.
Sota voi tehdä kuluttajasta varovaisen
Sotatilanne saattaa tehdä osan kuluttajista varovaiseksi ja heikentää – energian hintojen mahdollisesti jatkaessa nousuaan – kuluttajien ostovoimaa myös Suomessa. Inflaatio vaikuttaa muutenkin jo ostovoimaan.
Suhtautuisin sijoittajana nykytilanteeseen rauhallisesti. Jonkun on omistettava liiketoimintaa, satoi tai paistoi. Hajauttamisen merkitys korostuu niin toimialoittain kuin alueittain.
Palaan vielä parin vuoden takaisen jutun ajatuksiin, soveltaen osaksi sijoittajalegenda Warren Buffettin filosofiaa. Buffettia mukaillen, haluan omistaa valitsemiani yhtiöitä, vaikka pörssi menisi kiinni kymmeneksi vuodeksi.
Sijoittajan täytyy muistaa, että pörssi ei tee tuottoa, vaan pitkän aikavälin tuotto syntyy yrityksen liiketoiminnasta. Onhan osaketuoton toinen komponentti, osinko, suoraan tuloksesta lähtöisin oleva erä. Ja se toinenkin komponentti eli hinta (P) määräytyy osaksi tuloksen (E) kautta, koska sijoittajien yleisimmin käyttämä arvostusmittari on P/E (price/earnings).
Analyysiyhtiö Indereksen ennusteiden mukaan kotimaan pörssiyhtiöiden keskimääräinen P/E on tällä hetkellä, tämän vuoden tulosennusteilla laskettuna, tasolla 14 eli varsin maltillinen. Toki sotatilan jatkuminen vaikuttaa osan yhtiöistä tuloksia heikentävästi.
Lopuksi on hyvä muistaa, että Venäjän ylin valtiojohto joutuu ajattelemaan jatkuvasti myös oman kansakuntansa yleistä asenne- ja mielipideilmastoa. Tämän voidaan arvioida hillitsevän sodan eskaloitumista äärimmilleen tai jatkumista tuhoisana pitkään, koska omissakin joukoissa tulee tappioita.
Eräs historiaa tunteva ystäväni kaipaili presidentti Boris Jeltsinin aikoja, ehkä minäkin. Täytyy toivoa valtiojohtajille viisautta.
—
Jeltsinin pilkattiin avoimesti jopa YLE:n ohjelmissa. Putinia ei pilkata.