Ulkomaisissa vakuutuskuorissa on miljardeja euroja suomalaisten varoja. Vakuutustuotteita käytetään sijoitustoiminnan ohella myös harmaan talouden välineinä.
Verohallinto kertoo, että suomalaisten varallisuus ulkomaisissa sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa on kasvanut merkittävästi tällä vuosituhannella.
Suomalaisten varoja oli ulkomaisten vakuutusyhtiöiden tarjoamissa sijoitusvakuutuksissa vuonna 2020 yhteensä kuusi miljardia euroa. Määrä on peräti kuusi kertaa suurempi kuin viime vuonna osakesäästötileillä olleiden sijoitusten määrä.
Ulkomaalaiset vakuutusyhtiöt raportoivat vuodelta 2020 noin 42 000 kappaletta sellaisia tuotteita, joissa suomalaisilla oli varoja kiinni.
Vuoteen 2020 asti sijoittajat saattoivat hyödyntää vakuutuskuorien veroetua, jossa tulojen ja arvonnousun verotus lykkääntyi siihen saakka, kunnes kuoresta nostettiin varoja ulos yli sijoitetun pääoman määrän.
Tämä ei kuitenkaan yksinään selitä ulkomaisten vakuutustuotteiden suosiota.
Verottajan mukaan ulkomaisten vakuutustuotteiden suosiota selittää kuitenkin paljolti se, että ne ovat usein myös muokattavissa sijoittajan tarpeita vastaaviksi. Niiden avulla on siis voitu pyrkiä hyödyntämään lainsäädännön sallimien verosuunnittelukeinojen lisäksi mahdollisia lainsäädäntöaukkoja.
Ulkomaalaiset vakuutuskuoret harmaan talouden välineenä
Vakuutustuotteita on hyödynnetty myös tulojen salaamisessa ja ilmoittamattomien tulojen kotiuttamisessa.
Osa sijoittajista tekee ulkomaalaisten vakuutusyhtiöiden avulla laillista verosuunnittelua, mutta osa kiertää veroja tarkoituksella ja käyttää hyväksi lainsäädännön porsaanreikiä. Haasteena valvonnalle on, että Verohallinto saa tietoja ulkomaisista sijoitusvakuutuksista viiveellä.
Verohallinnon mukaan Suomelta jää vuosittain puuttumaan miljoonien verotulot, joita pitäisi maksaa ulkomaalaisten vakuutusyhtiöiden tarjoamien sijoitusten tuotoista. Tiedot selviävät tänään julkaistusta Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisusta.
”Selvityksemme osoitti, ettei Verohallinnolla ole ulkomaisista sijoitusvakuutuksista saaduista tuloista edelleenkään suoraa näkymää, joten verotuloja jää todennäköisesti saamatta. Verohallinto saa kyllä automaattisesti runsaasti tietoa näistä sijoituksista, mutta tietojen sisältö on puutteellinen ja tietojen hyödyntämiseen liittyy haasteita”, selvitystä tehnyt Antti Tokola Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä sanoo.
Vakuutuskuorien verokohtelua on kiristetty
Vakuutuskuorten verokohtelua kiristettiin Suomessa vuonna 2020. Jos sijoittaja nyt nostaa vakuutuksen osittain takaisin vakuutuksen voimassaoloaikana, hän maksaa veroa nostetulle summalle kertyneestä tuotosta.
Verohallinto voi myös puuttua keinotekoisiin järjestelyihin aikaisempaa helpommin. Vuoteen 2020 asti tulojen ja arvonnousun verotus lykkääntyi, kunnes kuoresta nostettiin varoja ulos yli sijoitetun pääoman määrän.
Lisäksi lainsäätäjä pyrkii nyt puuttumaan erityisesti ulkomaisten vakuutustuotteiden avulla tehtäviin keinotekoisiin järjestelyihin. Ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa verovelvollisten tekemien vakuutusten takaisinostojen havaittiin lisääntyneen.
Verohallinto saa tällä hetkellä aiempaa paremmin tietoja suomalaisten varallisuudesta ulkomaisissa vakuutuskuorissa OECD:n finanssitilitietojenvaihdon myötä. Lakimuutoksesta ja tietojenvaihdosta huolimatta sijoittajat yrittävät edelleen vältellä veroja ulkomaalaisten vakuutusyhtiöiden kanssa tehtyjen järjestelyjen avulla, Verohallinto kertoo.
Usein tarkoituksella väärin toimivien sijoittajien tavoitteena on häivyttää varojen oikea omistaja.
”Selvityksen perusteella valvonnan haasteena on, että Verohallinto saa tietoja ulkomaisista vakuutussijoituksista vasta jälkikäteen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että Verohallinto joutuu avaamaan henkilöiden jo valmistunutta verotusta. Prosessi on hidas. Automaattisen tietojenvaihdon kautta saadut tiedot eivät myöskään käy yleensä sellaisenaan verotuksen perusteeksi, vaan Verohallinnon täytyy pyytää täydentäviä tietoja”, Tokola kertoo.
Harmaan talouden valvonta tehostuu
Verohallinto on tunnistanut ulkomaalaisiin sijoitusvakuutuksiin liittyvät ongelmat ja tehnyt niihin liittyvää valvontaa jo useamman vuoden.
Viime vuosien aikana valvonnassa on löydetty 90 miljoonaa euroa tuloa, jota ei ollut omatoimisesti ilmoitettu verotuksessa.
”Teemme jatkossa aiempaa enemmän töitä, jotta ulkomaisiin vakuutuskuoriin tehdyistä sijoituksista saadaan verotulot kerättyä oikeudenmukaisesti. Olemme perustaneet vakuutuskuorien valvontaa varten hankkeen, joka on osa kansallista harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaista toimenpideohjelmaa”, Verohallinnossa harmaan talouden valvontaa vetävä apulaisjohtaja Tarja Valsi kertoo.
Tälläkin hetkellä rikosprosessi on käynnissä kymmenissä tapauksissa, joissa ulkomaisiin vakuutussijoituksiin epäillään liittyvän veronkiertoa.
Verohallinto käynnistää myös keväällä 2022 erillisen vakuutuskuorten valvontahankkeen, jonka tavoitteena on varmistaa vakuutuskuorten verotuksen oikeellisuus ja koota ensikäden tietoa niitä koskevien lainsäädäntömuutosten vaikutuksista.