Indikaattorit

Energian raju hinnannousu luo korkopaineita euroalueelle

Ukrainan sota on nostanut inflaatiota, inflaatio-odotuksia että myös markkinakorkoja.

EU:n tilastovirasto Eurostat kertoi huhtikuun alussa, että euroalueen vuosi-inflaatio nousi maaliskuussa ennätykselliseen 7,5 prosenttiin. Lukema on korkein koko euroalueen historian aikana.

Inflaatio nousi selvästi edelliskuusta ja viime vuodesta, kun helmikuussa inflaatio oli 5,8 prosenttia ja vuosi sitten maaliskuussa 1,3 prosenttia.

Hintojen nousua kiihdytti eniten odotetusti energian kallistuminen. Eurostatin mukaan se kallistui ennakkoarvion mukaan peräti lähes 45 prosenttia.

Euroalueen inflaatio maaliskuussa sekä sen eri komponentit.

Energian poikkeuksellinen hinnannousu selittyy Ukrainan sodalla.

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Pasi Ikonen, ekonomisti Olli-Matti Laine ja vanhempi ekonomisti Seija Parviainen arvioivat artikkelissaan, että Venäjän hyökkäys vaikuttaa euroalueen talouteen hyvin eri lailla kuin koronakriisi.

”Koronakriisi iski ensisijaisesti palveluihin; Venäjän hyökkäys puolestaan vaikuttaa ensisijaisesti nousseiden raaka-aineiden ja energian hintojen sekä tarjontakapeikkojen kasvun kautta pikemminkin teollisuuteen”, ekonomistit toteavat. 

Euroalue on riippuvainen Venäjältä tuodusta energiasta. Suomen Pankin taloustieteilijöiden mukaan raakaöljystä noin 30 prosenttia ja öljyjalosteista sekä maakaasusta 40 prosenttia on tullut tähän asti Venäjältä.

Etenkin Venäjältä tuotavan maakaasun korvaaminen tuottaa euroalueelle haasteita, ekonomistit toteavat.

Merkittävää hintojen nousua on nähty myös monien muiden eri raaka-aineiden hinnoissa. Ekonomistien mukaan nekin luovat paineita inflaatio-odotuksiin ja siten inflaatioon.

”Vaikka energian ja raaka-aineiden hintojen muutokset sinällään vaikuttavat inflaatioon vain lyhytaikaisesti, tutkimusnäyttö viittaa siihen, että esimerkiksi polttoaineiden ja ruokien hintojen nousu voi vaikuttaa (ainakin kyselyperusteisiin kotitalouksien) inflaatio-odotuksiin Tämä puolestaan voisi nopeuttaa inflaatiota pitkäaikaisemmin.”

Sekä lyhyen että pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nousseet ja ne ovat nyt kohonneet tasoille, jotka ovat lähellä vuosien 1999–2012 keskiarvoa.

Ekonomistien mukaan venäjän hyökkäys on heijastunut myös euroalueen rahoitusoloihin. Inflaatio-odotusten voimistuminen luo paineita korkojen nousulle. Euroalueen 10-vuoden velkakirjan korko oli nollassa vielä syksyllä 2021. Nyt se on kivunnut jo noin 1,2 prosenttiin.

Keskuspankki EKP onkin antanut jo selviä merkkejä siitä, että se joutuu kiristämään rahapolitiikkaansa inflaation hillitsemiseksi.

EKP julkaisi torstaina maaliskuun rahapolitiikkakokouksensa pöytäkirjan. EKP:n neuvosto päätti maaliskuun rahapolitiikkakokouksessa jatkaa rahapolitiikan normalisointia ja laajan osto-ohjelmansa (APP) netto-ostojen supistamista.

EKP ilmoitti tekevänsä osto-ohjelman jatkoa koskevat päätökset kolmannella vuosineljänneksellä inflaationäkymien perusteella. Keskuspankki on valmis muuttamaan rahapolitiikan viritystä, jos inflaationäkymä muuttuu.

Arvopapereiden netto-ostot saattaisivat siis loppua tämän vuoden kolmannella neljänneksellä, minkä jälkeen jonkin ajan kuluttua myös talletuskorkoa voitaisiin nostaa ensimmäisen kerran.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ei sulje pois mahdollisuutta nostaa korkoa tänä vuonna.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös