Kun suomalaiset suuntaavat kesällä mökeille ja lomamatkoille, tyhjilleen jäävät kodit avaavat pelikentän murtovarkaille. Itse murtojen määrä on pysynyt maltillisena, mutta niiden hintalappu kasvaa.
Pohjola Vakuutuksen tilastoissa omaisuuden rikosvahinkojen määrä on liikkunut suunnilleen samalla tasolla vuosina 2020–2025. Korvaussummat sen sijaan nousevat tasaisesti.
Selitys löytyy osin tahallisesta ilkivallasta, jota murtoihin liittyy yhä useammin ja joka voi moninkertaistaa vahingon hinnan.
”Tekijät eivät hae vain saalista, vaan pyrkivät toisinaan aiheuttamaan mahdollisimman paljon tuhoa. Viime vuonna murtovarkauksista maksettu keskimääräinen korvaus oli 1 700 euroa. Jos murtoon liittyy ilkivaltaa, korvaukset saattavat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin”, kertoo henkilöasiakkaiden omaisuusvakuutuksista vastaava Iiris Saranpää.
Ero keskimääräisen korvauksen ja pahimpien tapausten välillä on siis yli kymmenkertainen. Juuri tämä hajonta selittää tilaston ytimen, eli sen, miksi korvaussummat kasvavat, vaikka murtojen määrä polkee paikallaan.
Vuodenajalla on vaikutuksensa. Murtoja tehdään ympäri vuoden, mutta lomakausi erottuu selvästi tilastoista.
”Tilastojemme mukaan heinäkuu erottuu muista kuukausista: silloin asuntomurtoja tehdään keskimäärin lähes 40 prosenttia enemmän. Varkaat hyödyntävät aikaa, jolloin monet suomalaiset ovat lomilla tai mökeillä ja kodit jäävät tyhjiksi”, Saranpää kuvaa.
Vanha häkkikomero ja uusi yhteistila houkuttavat yhtä lailla
Kerrostalomurrot kohdistuvat tilastoissa kahteen ääripäähän. Eniten murtoja on kirjattu 1920–1950-luvulla rakennettuihin taloihin, mutta myös tuoreet, 2020-luvulla valmistuneet kerrostalot nousevat esiin.
Uusissa taloissa heikko kohta on usein yhteistila.
”Vahingoista osa selittyy murroista yhteis- ja varastotiloihin. Varsinkin uusissa taloissa yhteiset tilat voivat olla alttiimpia murroille ja varkauksille, kun naapureita ei vielä tunneta ja rapuissa liikkuviin tuntemattomiin kulkijoihin ei kiinnitetä huomiota. Lisäksi nykyaikaisten talojen yhteistiloissa on runsaasti polkupyöriä, jotka houkuttelevat varkaita. Pyörä täytyy muistaa lukita huolellisesti myös talon pyörävarastossa”, Saranpää neuvoo.
Vanhemmissa taloissa ongelma on toisenlainen. Kellarikomerot ovat tyypillisesti kevyitä häkkikomeroita, joita vartioi vain riippulukko. Sellaiseen tunkeutuminen ei vaadi erityistä taitoa.
Tilastoissa näkyi viime vuonna myös sarjamaisuutta. Saman taloyhtiön useisiin asuntoihin murtauduttiin paikoin yhden yön aikana.
”Kun taloyhtiössä on useita samanlaisia asuntoja ja samanlaiset lukitusratkaisut, tekijä pystyy hyödyntämään samaa keinoa useaan kertaan lyhyessä ajassa”, Saranpää toteaa.
Uudenlainen houkutin on syntynyt lyhytvuokrauksen myötä. Airbnb-kohteissa yleistyneet avainlaatikot aukeavat rauhallisissa oloissa muutamassa minuutissa.
Lukitus ratkaisee, paljonko murrosta korvataan
Vakuutuksen näkökulmasta kodin turvallisuus tiivistyy lukkoihin. Oikein toteutettu lukitus ei ole pelkkä este varkaalle, vaan myös ehto korvauksen maksamiselle.
”Esimerkiksi varkausvahingot korvataan murtoina vain, jos kohteeseen on tunkeuduttu vahingoittaen lukkoja tai rakenteita. Korvaus voi olla pienempi, mikäli ovet, ikkunat, luukut ja muut sisäänkäynnit eivät ole asianmukaisesti suljettu varkauden varalta”, Saranpää sanoo.
Turva- ja lisälukoista voi koitua suoraa rahallista hyötyä. Mikäli murtautuja on tullut varmuuslukolla lukitun oven kautta, omavastuuta ei peritä lainkaan.
Sama logiikka koskee hälytysjärjestelmää.
”Kodin hälytysjärjestelmä lisää turvallisuuden tunnetta ja voi olla ratkaiseva apu vahinkotilanteessa. Mikäli järjestelmä rajoittaa murrosta aiheutuvia vahinkoja, vakuutuskorvauksesta ei vähennetä omavastuuta”, Saranpää neuvoo.
