Toimituksen blogi

Suoraselkäisyyden pika-arviointi ­– piensijoittajan vaihtoehto vastuulliseen sijoittamiseen

Jos resurssit ovat rajatut, kannattaa asiat pitää yksinkertaisena.

Vastuullisen sijoittamisen peruslupaus on uskottava. Pitkällä aikajänteellä suoraselkäinen toiminta kannattaa.

Tämä vastuullisen sijoittamisen perusajatus vaikuttaa helposti toteutettavalta. Ostetaan salkkuun eettisiä yrityksiä, ja se on sitten siinä. Tulee toimittua oikein ja tuototkin ovat varmaan hyvät, kun vastuullisuuden puutteen tuomat ongelmat jäävät pois.

Ongelmana kuitenkin on, että eettisyyden mittaaminen on haastavaa. 

ESG-pisteytyksen ongelmat

Vastuullisuutta voidaan mitata erilaisilla pisteytysjärjestelmillä. Järjestelmiä voidaan pitää kattavina, sillä ne perustuvat suureen määrään vastuullisuuteen liittyviä mittareita. 

Palveluntarjoajia on useita, eri palveluntarjoajilla on käytössään erilaisia mittaustapoja ja eri palveluntarjoajat painottavat eri asioita. Mittauksen perusteita, painotuksia ja laskentatapaa voidaan myös muuttaa lennosta, joten niiden tuoman hyödyn arviointi on vaikeaa. 

Suoraa osakepoimintaa harrastavan piensijoittajan kannalta tilanne on ongelmallinen. Vaikka olisi mitä mittareita ja toimintatapoja kuten kirjanpitolaki, säädelty listautumisprosessi, osakeyhtiölaki, seitsemänkymmentäkolme sivua pitkä yrityksen vastuullisuusraportti tai yrityksen valitseman vastuullisuusluokittajan antamat huippupisteet, ei mikään takaa, että yritys toimisi yhtään sen eettisemmin kuin muutkaan yritykset. 

Ja vaikkei yritys käsin poimisikaan nettisivuilleen sitä kaikista parhaat ESG-pisteet antavaa toimijaa, on vastuullisuus ylipäänsä sen vertaa vaikeasti mitattava asia, etteivät hyvät kokonaispisteet riitä antamaan riittävää kuvaa siitä missä mennään. Monimutkaiseen kokonaisuuteen ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua ja sijoittajan tulisikin kysyä itseltään minkälaista vastuullisuutta lopulta haluaa.

Suoraselkäisyyden todiste hyvän hallintotavan mittarina    

Suoraselkäisyyden todiste (engl. act of integrity) viittaa periaatteeseen, missä huomioidaan onko yritysjohto tehnyt eettiseksi koetun valinnan yllättävässä tilanteessa.

Venäjältä irtautuminen voi olla eettisesti oikein, mutta liiketaloudellisesti väärin. Jos tästä huolimatta päätetään irtautua Venäjältä, on yrityksessä suoraselkäinen kulttuuri. Tai jos tehdään kalliiksi tuleva tuotteen vetäminen pois markkinoilta ilman pakottavaa tarvetta, mutta missä se on eettisesti oikein, voidaan yrityksen todistaneen kuuluvansa suoraselkäisten toimijoiden kerhoon.

Mikäli aitoja suoraselkäisyyden osoituksia ei ole saatavilla, voi sijoittaja etsiä merkkejä johdon suoraselkäisyyden puutteesta. Silloin puhutaan siitä, mitä osakkeita jätetään salkun ulkopuolelle. Suoraselkäisyyden puutetta vaikuttaa löytyvän uusien listautujien puolelta. kuten Modulightin esimerkki osoittaa.   

Lifa Air ei myöskään pääsisi seulasta puhtain paperein. 

Kyse ei ole vain listautumisanneista, vaan muistakin suoraselkäisyyden puutetta osoittavista toimintatavoista. Nokian Renkaiden kohdalla kyse on testitulosten manipuloinnista. 

Kyse voi olla myös keinotekoisesta liikevaihdon kasvattamisesta tarjoamalla osakkeiden osto-oikeuksia perusliiketoimintaan liittyvän kaupan kylkiäisenä. 

Suoraselkäisyyden tai sen puutteen todistetta etsittäessä kyse ei ole sanoista, suunnitelmasta tai määreistä, vaan konkreettisesta päätöksestä tai toimesta. 

Suoraselkäisyyden arvioinnin tuomat edut

Suoraa osakepoimintaa harrastavalle piensijoittalle suoraselkäisten toimien kartoitus saattaa olla toimialojen poissulkemisen lisäksi ainoa saatavilla oleva realistinen vaihtoehto arvioida sijoituksen eettisyyttä. 

Yritysten vastuullisuusraportteja on saatavana, mutta näiden perusteelliseen läpikäyntiin ei välttämättä löydy koulutuksellista osaamista tai aikaa.   

Jäljelle jää erilaisten some-kanavien läpikäynti niin positiivisten kuin negatiivistenkin signaalien etsimiseksi.

Toinen periaatteellinen etu on viherpesun vaikeus arvioitavan osakeyrityksen osalta. Suoraselkäisyyden osoitus liittyy siihen, miten yritys aidosti käyttäytyy uusissa ja yllättävissä tilanteissa. Siinä kohtaa ei vastuullisuuden raportointijärjestelmien kehityksestä ole välttämättä apua. 

Perusideana on pyrkiä löytämään suoraselkäisen yrityskulttuurin puolesta puhuvia signaaleita ja eettisyyteen perustuvaa yleistä tahtotilaa ”ei savua ilman tulta”-periaatetta hyödyntäen. Hiilijalanjäljen, tuoteturvallisuuden tai vedenkulutuksen mittaamisella ei tavoitella ihan samoja asioita. 

Nokian Renkaat sai vuoden 2021 lopulla täydet ESG-pisteet. Kaikki mitattavat määreet ovat siis kunnossa, vaikka yrityksen toimintakulttuurissa vaikuttaisi olevan ongelmia

Suoraselkäisyyden arvioinnin tuomat haitat

Sosiaalisen median haravoimisessa on puutteensa. Tapaa ei voida pitää mitenkään systemaattisena ja monia asioita jää tästä syystä huomaamatta ja arvioimatta. 

Toisaalta menetelmä johtaa todennäköisesti myös virhearviointeihin. 

Mitä jos yritystä tai yritysjohtoa syytetään jostain, mitä se ei ole tehnyt tai ei ole välttämättä tehnyt? Mitä jos on savua, muttei tulta? Tulisiko osakkeet tällöin myydä tai sijoitus jättää tekemättä? 

Mitä jos vaikkapa Venäjältä vetäytyminen on jo aloitettu ja yritys on parhaillaan tekemässä tiedotettu asiasta, mutta sijoittaja laittaa hätäpäissään osakkeet myyntiin? 

Mittari on siis puutteellinen, eikä mitään todisteita sen tuomasta ylituotosta ole. Päinvastoin, ei ole mitään syytä olettaa etteivätkö markkinat osaisi hinnoitella suoraselkäisyyttä tai sen puutetta oikein.

Mittarin mahdollista käyttöä kannattaakin harkita kahteen kertaan. Toisaalta vastuullisuuden mittaaminen on lähtökohtaisesti aina haastavaa, mittarit puutteellisia ja tulokset kyseenalaisia.  

Suoraselkäisyyden pika-arvioinnissakin on puutteensa, mutta väitän, että asiat tarpeeksi yksinkertaisena pitämällä salkkuunsa saa edes ripauksen sitä juuri omaan maailmankuvaan sopivaa eettisyyttä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös