Suomeen ja pohjoismaihin sijoittavien osakerahastojen keskimääräiset vuosituotot ovat painuneet negatiivisiksi.
Finanssimarkkinoilla vallitsee nyt yhä kasvava epävarmuus Ukrainan sodan, kasvavan inflaation, kiristyvän rahapolitiikan ja Kiinan vaikean koronatilanteen vuoksi. Myös Yhdysvalloissa isojen teknoyhtiöiden vuoden ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistukset olivat markkinoille lievä pettymys, mikä heijastui osakkeiden hintoihin.
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin huhtikuussa yhteensä 104 miljoonaa euroa, kertoo Finanssiala. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen vuoksi.
Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin 105 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin uusia varoja 301 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 45 miljoonaa euroa.
Kasvanut epävarmuus näkyi osakerahastojen lunastuksissa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista 242 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 313 miljoonaa.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle ja Japaniin yhteensä 220 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Suomeen, Pohjoismaihin, Eurooppaan ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 463 miljoonaa euroa.
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin nettomääräisesti pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 265 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin vain globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista 14 miljoonaa euroa.
Vuosituotot vaatimattomia niin osake- kuin korkorahastoissakin
Suomeen rekisteröityjen rahastojen vuosituotot ovat painuneet vaatimattomiksi kautta linjan.
Osakerahastoista kohtuullisen vuosituoton ovat tarjonneet vain Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot, joiden keskimääräinen vuosituotto oli 9,0 prosenttia. Toimialarahastojen tuotto oli 5,0 prosenttia ja maailmarahastojen 3,0 prosenttia.
Suomeen sijoittavien osakerahastojen tuotto painui pakkaselle -7,0 prosenttia. Pohjoismaihin sijoittavien rahastojen tuotto oli -6,0 prosenttia.
Ympäristö ei ole nyt sijoittajaystävällinen, arvioi S-Pankin päästrategi Lippo Suominen. Talouden ylikuumenemisen ja inflaation kiihtymisen lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pahentanut sekä talous- että inflaatiotilannetta entisestään.
Kun pörssiyhtiöiden markkina-arvot ovat laskeneet, herättää se kysymyksen, joko osakkeita saisi alennusmyynnistä. Suominen kuitenkin toppuuttelee tätä ajatusta.
Hänen mukaansa viime vuodet ovat olleet yhdistelmä nousevaa toiveikkuutta ja vahvoja tuloksia. Nyt on kuitenkin riskinä, että molemmat myötätuulet hiipuvat yhtä aikaa.
”Kasvuodotusten heikentyessä ja korkojen noustessa sijoittajilla ei ole enää syytä maksaa yhtä korkeita arvostuskertoimia kuin aiemmin. Samaan aikaan tulosnäkymät heikentyvät, kun hidastuva talouskasvu iskee myyntiin ja nousevat hinnat puolestaan lisäävät kustannuksia. Edessä ovatkin haastavammat ajat kuin mihin viime vuosien osakemarkkina-hurlumheissä totuttiin”, Suominen arvioi.
Korkojen nousu söi korkorahastojen tuottoja
Korkorahastoista ainoaan positiiviseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot vaatimattomalla 1,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla.
Huhtikuu oli korkosijoittajalle haastava. Korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Saksan 10-vuoden joukkovelkakirjalainan korko nousi vuoden 2014 tasolle.
”Kuluttajahintainflaation kiihtyminen on nostanut markkinakorkoja. Korot ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Euroopassa lyhyistä koroista 12 kuukauden euribor nousi huhtikuussa plussan puolelle. Euroalueella on eletty pitkään miinusmerkkisten markkinakorkojen aikakautta”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Yhdysvaltain kuluttajahintojen nousu kiihtyi maaliskuussa, kun hintapaineita luoneet toimitusketjujen häiriöt jatkuvat koko maan taloudessa. Maan työministeriön mukaan kuluttajahintaindeksi nousi maaliskuussa 8,5 prosenttiin viime vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna.
Yhdysvaltojen hintojen nousu on nyt nopeinta sitten joulukuun 1981. Inflaatio kiihtyi myös helmikuuhun verrattuna, jolloin se oli 7,9 prosenttia vuositasolla. Kuukausitasolla hinnat nousivat maaliskuussa 1,2 prosenttia helmikuun 0,8 prosentin kuukausinousun jälkeen.
”Inflaation voimakas kohoaminen muuttaa sijoitusympäristöämme. Pitkään totuimme siihen, että inflaatiota ei ollut, jolloin keskuspankit ja valtiot saattoivat kerta toisensa jälkeen lisätä elvytystään, kun talousnäkymät heikkenivät. Koronakriisin jälkeen tuo elvytys lähti täydelle laukalle, kun rahaa pumpattiin talouteen ovista ja ikkunoista. Tällä kertaa elvytys herätti myös inflaatiopeikon, kun kysyntää luotiin niin paljon, että tarjonta ei pysynyt perässä”, Lippo Suominen pohtii.
