Markkinakommentit

Varainhoitotalo arvioi osakemarkkinoiden laskun jatkuvan

Sukelluksen syvyyteen vaikuttaa taloussyklin kehitys.

RBC Capital Marketsin osakeanalyytikot Lori Calvasina ja Sara Mahaffy kommentoivat taloussivusto MarketWatchille osakemarkkinoiden nykytilannetta.

Calvasinan ja Mahaffyn arvion mukaan kuluvan vuoden kurssilasku muistuttaa finanssikriisin jälkeisiä korjausliikkeitä. Niitä nähtiin muun muassa 2010-luvun alussa Euroopan velkakriisin ja Yhdysvaltain luottoluokituksen laskun vuoksi. 

Myöhemmin viime vuosikymmenen puolivälissä osakemarkkinoiden korjausliikkeen syy oli heikentynyt yhtiöiden tuloskasvu. Trumpin presidenttikaudella korjausliikkeen aiheutti ensin kauppasota ja sen jälkeen tuli karhumarkkina koronapandemian vuoksi keväällä 2020.

Keskimääräinen kurssilasku 2010-luvun korjausliikkeissä oli 17,7 prosenttia. Korjausliikkeet vaihtelivat 14 ja 20 prosentin välillä.  Suurin korjausliike ilman karhumarkkinaa oli 19,8 prosentin kurssilasku. 

Siispä keskimääräisen korjausliikkeen perusteella S&P 500 -indeksi saattaisi laskea noin 3950 pisteeseen ja suurimman korjausliikkeen perusteella noin 3850 pisteeseen. Kyseiset Calvasinan ja Mahaffyn osakeindeksin pistelukuarviot perustuvat siihen, että USA välttäisi taantuman.

Jos sitä vastoin Yhdysvaltoihin tulisi taantuma, niin analyytikoiden arvio kurssilaskun syvyydestä olisi merkittävästi suurempi. Silloin S&P 500 -indeksi voisi laskea huipuista saman verran kuin se on keskimäärin sukeltanut taantumassa eli 32 prosenttia.

RBC Capital Marketsin analyytikot tarkkailevat myös sijoittajasentimenttiä. Yksityissijoittajien sentimentti on tällä hetkellä negatiivisin vuosikausiin. Se on yleensä ollut hyvä kontraindikaattori.

Instituutioiden sijoittajasentimentti ei ole yhtä pessimistinen, vaikka laskua on ollut nähtävissä viime kuukausien aikana. 

Instituutiot ovat Commodity Futures Trading Commissionin keräämän datan mukaan S&P 500 -indeksin futuurikaupassa nettomääräisesti (”long”-positiot – ”short”-positiot) edelleen tukevasti ”longina” eli uskovat kurssinousuun. 

Toisaalta nettolukema on pienentynyt ja lähestyy jo vuosien 2018 ja 2020 matalinta tasoa, mutta ei ole vielä läheskään yhtä pieni kuin alimmillaan vuonna 2016. Calvasinan ja Mahaffyn arvion mukaan kurssilaskun pohja saatetaan nähdä sitten, kun myös instituutioiden sentimentti saavuttaa pohjan.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös