Painaako rahan arvo lasku eli inflaatio pörssit pitkään ja jopa jyrkkään pudotukseen?
”Inflaatiosta ehti tulla sokea piste sijoittajille, keskuspankeille ja osalle pörssianalyytikoista, mikä sumentaa näkymiä sijoittamisessa”, pörssikonkari Hannu Angervuo toteaa.
Angervuon mukaan piensijoittajan kannattaa nyt tarkkaan seurata keskuspankkien operaatioita ja samalla kyseenalaistaa markkina-analyysejä. Euroopan Keskuspankin ajan peluuta ja viivyttelyä inflaation torjunnassa voi Angervuon mukaa luonnehtia ”sekamelskaksi”, joka sekoittaa sijoittajan pasmoja pitkän osakkeiden ostobuumin jälkeen.
”Piensijoittajankin on syytä rekisteröidä, että Euroopan Keskuspankki joutui lopulta taipumaan koronnostoihin. Positiiviset ja katteettomat ennusteet inflaation tilapäisyydestä voi vihdoinkin pudottaa roskakoriin eikä yhtään liian myöhään,” Angervuo toteaa.
Piensijoittajalle saattaa jäädä hieman kaukaiseksi Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankkien paniikinomaiset korjausliikkeet, joissa ohjauskorkojen nostot pyrkivät pysyttämään inflaatiota.
Angervuo sanoo, että kustannusten nousu sekä ennusteet talouskasvun hidastumisesta sekä taantumasta ovat jääneet liikaa paitsioon etenkin Euroopan Keskuspankissa inflaation torjunnassa.
”Syystä tai toisesta energian hinnan ja esimerkiksi teollisuuden tuottajahintojen nousupiikki jäävät paitsioon. Lisäksi yhä kalliimmat raaka-aineet tulivat laimeasti esiin inflaatioriskin kannanotoissa.”
Angervuo lisää, että öljyn hintakin on kohonnut noin 60 prosenttia vuoden alusta.
Toiveikkuutta analyytikoilla kuluvan tulosennusteille
Osa pörssianalyytikoista liputtaa yhä osakkeiden ostonpuolesta inflaation nousukierteessä. Angervuo pitää nurinkurisena, että joidenkin analyytikoiden mukaan inflaatio nostaa jonkin verran koko yrityskentän kannattavuutta aikana, jolloin kustannusten vauhti kirii nopeudessaan jopa historiallisiin ennätyksiin.
”Osakkeiden myynnit kertovat jo siitä, että sijoittajat diskonttaavat kallistuvia kustannuksia, kuten korkoja osakkeiden tulevaisuuden arvoihin.”
Esimerkiksi Nordean päästrategi Antti Saari nosti toukokuun alussa osakkeet parhaaksi sijoituskohteeksi seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.
”Osakkeiden arvostustasot ovat laskeneet alle 30 vuoden keskiarvonsa. Osakkeet ovat yritysten tuloksiin nähden edullisia”, Saari totesi.
Angervuo sanoo myös, että pörssiyhtiöiden pe-luvut ehtivät nousta ennen kurssien pudotusta jopa huippukorkealle eli yli 20 tasolle. Sittemmin pe-luvut ovat alkaneet lähestyä ”realistista” tasoa.
Pe-luku kertoo sen, kuinka monessa vuodessa pörssiyhtiö maksaa pörssiarvonsa tuloksellaan takaisin.
”Rauta taipuu kovassa väännössä. Mutta inflaation riskit eivät kuitenkaan horjuta joidenkin pörssianalyytikoiden positiivisia ennusteita yhtiöiden tuloksista kuluvalle vuodelle”, Angervuo lisää.
Makro ja mikro liian kaukana toisistaan
Yksi selitys löytyy siitä, että Angervuon mukaan osa ekonomisteista vetää liikaa erilleen makrotalouden ja mikron, jotka sulkevat likviditeetin tarjonnan ja pörssiyhtiöiden markkina-arvot. Angervuo pelkistää aluksi, että Yhdysvalloissa ovat osakekurssit nousseet noin 400 prosenttia vuosikymmenen aikana.
”Merkittävin osa Wall Streetin osakekurssien kallistumisesta on tullut vuoden 2017 jälkeen eli kovimman likviditeetin pumppauksen seurauksena. Sama pätee Eurooppaan ja Helsingin pörssiin, joka voitti viime vuonna nousullaan lähes kaikki maailman pörssit”.
Inflaatio on Angervuon mukaan juoksuttanut narun pään vetävän käteen. Yhdysvaltain Keskuspankki aikoo leikata tasettaan alas 9 000 miljardin tasosta ja myydä lähivuosien aikana luottojaan noin 5 000 miljardin dollarin edestä.
”Summat ovat massiivisia. Likviditeetin jättileikkausten seurauksia on nyt melko mahdoton ennakoida lyhyen aikavälin osakemarkkinoille rapakon molemmin puolin”, Angervuo jatkaa.
Osa Wall Streetin pörssipiireistä pitää riskinä, että keskuspankin ”megaluokan” myynnit kuluvan loppuun mennessä kuivattavat sijoitusmarkkinoita, mikä kääntää osakekurssit kaakkoon eli laskuun.
Velkavivun käyttö hyytyy vauhdilla
Yhdysvaltain Keskuspankin kokoinen Euroopan Keskuspankki aikoo arvopaperioperaatiot alkukesän aikana.
Angervuo jatkaa, että inflaatiosta oikaistu osakekurssien vahvistuminen on kestänyt jo 23 vuotta. Pörssien reaalinen vuosituotto on kirinyt noin 11,8 prosentin tasolle. Nyt riski kurssien laskusta tulee esiin myös velkavivun käytön laantumisesta.
”Yhdysvaltaiset sijoittajat leikkasivat huhtikuussa noin vajaalla 30 miljardilla dollarilla velkojaan, jotka menivät sijoittamiseen.”
Viime vuoden lokakuun huipulta eli 935,8 miljardin dollarin tasosta on kertynyt laskua noin 163 miljardia dollaria eli vaajaan viidenneksen.
”Pelko jäytää sijoittajia”, Angervuo kiteyttää.
Osa uudesta sijoittajapolvesta eikä analyytikoistakaan ei ole kokenut inflaatiota sijoitushistoriansa aikana. Euroopan Keskuspankki on ajanut jo lähes 11 vuotta ilman koronnostoja.
”Ja nyt Euroopan keskuspankki aikoo nostaa korot plusmerkkiseksi ehkä jo syyskuussa. Ja sitten ekonomistit vielä huutavat kovasta yllätyksestä”, Angervuo lisää
Europan Keskuspankki eli EKP sai jäätävää vettä niskaansa jo Euroopan ensimmäisen vuosineljänneksen matalista bkt-luvuista.
Kaiken kukkuraksi Ranska joutuu paikkaamaan ydinsähkön vajettaan tuonnilla. Angervuo toteaa, että Ranska sähköfutuurien hinta kallistuu ensi talvelle yli kaksinkertaisesti verrattuna viime talveen.
”Ei inflaatiossa ole mitään merkkejä taantumista, vaan päinvastoin”, konkarisijoittaja toteaa.
