Asunnot ja kiinteistöt

Hypon ekonomisti: Euribor-korkojen nousu tyssäsi taantumapelkoihin

Sijoittajat ja asuntovelalliset ovat varpaillaan kohoavien korkojen vuoksi.

Euribor-korot ovat olleet selvässä nousussa viime keväästä lähtien. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor on noussut negatiivisesta yli 1,2 prosenttiin.

Euribor-korot riippuvat Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorosta. Heinäkuussa EKP yllätti markkinat, EKP:n neuvosto päätti nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä ja hyväksyi uuden rahapolitiikan välineen, jolla tuetaan vaikutuksen välittymistä euroalueen kaikkiin maihin. Ekonomistit olivat odottaneet maltillisempaa, 0,25 prosenttiyksikön koron nostoa.

EKP oli aiemmin viestittänyt aikovansa nostaa korkoa vain 0,25 prosenttiyksikköä.

EKP:n neuvosto totesi, että rahapolitiikan normalisointi on syytä aloittaa suuremmalla koronnostolla kuin vielä edellisessä kokouksessa ennakoitiin, sillä arvio inflaatioriskeistä.

Negatiivisten korkojen aika on nyt siis ohi, ja EKP:n neuvosto tekee korkopäätöksensä aina tilanteen mukaan. Päätösten taustalla ovat tuoreimmat tiedot talouskehityksestä, ja tarkoituksena on palauttaa inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi.

Euribor-korkojen alkukesän nousuvauhtia ei ole nähty koskaan euribor-korkojen historiassa, kertoo Hypon ekonomisti Juho Keskinen pankin tuoreimmassa asuntomarkkinakatsauksessa.

”Korkosuojien myyjien puheet kolmen prosentin korkotasosta ovat kuitenkin jääneet vähemmälle kesäkuun jälkeen, kun taantuman uhka on voimistunut sodan jatkuessa”, Keskinen toteaa.

Inflaatio on kiihtynyt vauhdikkaimmaksi sitten huhtikuun 1984 ja keskuspankin koronnostoja pidetään jatkossakin todennäköisenä. Keskisen mukaan kotitalouksien köyhtyminen laskee kulutuskysyntää ja talous yskii – tuleviin koronnostoihin ei enää ole syytä siksi uskoa yhtä painokkaasti.

Asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euriborin ennakoidaan nyt asettuvan reilun 1,5 prosentin tasolle vuoden kuluttua, arvioi Keskinen.

EKP ottaisi ison riskin, jos se nostaisi ohjauskorkoa liian nopeasti.

”Voimakas ohjauskoron nosto olisi shokkihoitoa velkaantuneille Etelä-Euroopan maille, ja se kasvattaisi riskiä uudelle eurokriisille. Jos taantuma yllättää tiukkuudellaan, voivat korot päinvastoin laskea ensi vuonna odottamattomasti”, ekonomisti tuumaa.

Keskisen mukaan puun ja kuoren välissä olevan keskuspankin on nyt pakko laittaa kapuloita talouskasvun rattaisiin ensisijaisen hintavakaustavoitteen turvaamiseksi.

Lähiajan talousnäkymät eivät kohtele kansalaisia tasapuolisesti, ekonomisti toteaa.

”Taantuman iskiessä kipu ei jakaudu tasaisesti, sillä tyypillisesti talouskriisissä osa menettää työnsä kokonaan, kun toiset saavat vain palkkoihinsa korkeammat indeksikorotukset. Jos työskentelee rakennusalalla pienemmässä rakennusyhtiössä, joka on viimeistellyt keskeneräiset hankkeensa ja asuu suuressa öljylämmitteisessä omakotitalossa, voi talvi viedä oman budjetin vinksalleen, mikäli uutta työtä ei ole tarjolla ja asumisen kulut kohoavat.”

Kommentoi
Ylös
>