Talouden fundamentit ja rahapolitiikan suunta puoltaisivat karhurallia.
Takana on yksi vahvimmista heinäkuista osakemarkkinoiden historiassa. Osakeindekseistä S&P 500 kallistui 9,1 prosenttia. Se oli eniten sitten marraskuun 2020. Teknologiaindeksi Nasdaq 100 nousi peräti 11,8 prosenttia.
Osakemarkkinoiden nousu kiihtyi heinäkuun loppua kohti, kun Yhdysvaltain keskuspankin korkokokouksen sanoma ja pelättyä paremmat osavuosikatsaukset ilahduttivat sijoittajia.
Fedin korkokokouksen anti oli odotettu. Keskuspankki nosti ohjauskorkoa 75 korkopistettä. Ohjauskorko on nyt välillä 2,25-2,50 prosenttia.
Osakemarkkinoiden härkämäisyys johtui Fedin kommenteista. Kurssiralli alkoi, kun keskuspankin pääjohtaja Powell muistutti korkotason olevan nyt lähellä neutraalia. Fedin päätöksiin vaikuttaa jatkossa inflaatiokehityksen lisäksi enemmän myös muu makrotalouden data.
Toinen osakemarkkinoiden ajuri oli tuloskausi. Markkina-arvoiltaan suurten teknoyhtiöiden, kuten Alphabetin, Amazonin, Applen osavuosikatsaukset olivat lähes odotettuja. Se tulkittiin positiivisena asiana epävarmassa ympäristössä.
Suurin voittajasektori tuloskaudella on ollut energia. Energiayhtiöiden tulokset ovat kasvaneet peräti 264 prosenttia vuodessa. Taustalla on energian hinnannousu.
Pettymyksiä ovat tarjonneet kilpailueduiltaan heikommassa asemassa olevat teknologia- ja kuluttajatuotteita valmistavat yritykset. Vähittäiskauppa on ollut paineessa korkean inflaation vuoksi. Kolme osakemarkkinoiden sektoria on tulostaantumassa eli tulokset ovat laskeneet kaksi kvartaalia peräkkäin. Ne ovat kestokulutushyödykkeet, finanssi ja tietoliikenne.
Kolmas tekijä vahvalle osakemarkkinoiden kehitykselle on ollut pitkien korkojen lasku. Korkomarkkina on alkanut hinnoittelemaan taantumaa. USA:n 10 vuoden valtionlainan tuotto on nyt elokuun alussa noin 2,6 prosenttia. Edellisen kerran lukema oli yhtä matala huhtikuussa. Se on tukenut erityisesti teknologiayhtiöiden osakekurssikehitystä. Nasdaq 100 on samalla tasolla kuin se oli kaksi kuukautta sitten.
Rahapolitiikan ja talousdatan suunta ei tue osakemarkkinaa
Historian saatossa parhaat osaketuotot on tehty, kun ohjauskorkoa on laskettu. Nyt käynnissä on noususykli koroissa. Siispä historian perusteella tuotto-odotus on keskimääräistä matalampi.
Positiivista sijoittajan näkökulmasta on, että keskuspankkiirien arvioiden mukaan nyt on saavutettu kutakuinkin neutraali korkotaso. Suurimmat koronnostot saattavat olla takana.
Rahapolitiikan keskiössä on inflaatiokehitys. Fed pyrkii aktiivisesti hillitsemään tuotteiden ja palveluiden kysyntää koronnostoilla. Yleensä inflaatio tasoittuu taantumassa. Sitä hinnoittelee myös futuurimarkkina. Sen perusteella ohjauskorkoa nostetaan nykyisestä prosenttiyksikön verran. Koronnostot päättyisivät tammikuussa. Sen jälkeen korkoja laskettaisiin niukasti vuoden 2023 aikana.
Taantuman ja inflaation suhde ei ole nykytilanteessa yksioikoinen. Korkea inflaatio johtuu myös tarjontapuolesta, johon vaikuttaa muun muassa Venäjän hyökkäyssota ja hyödykkeiden saatavuusongelmat. Inflaatiokehitystä on tällä hetkellä vaikea ennustaa. Pitkät korot saattavat siis yhtä hyvin kääntyä jälleen nousuun ja osakemarkkinat laskuun.
Heikentyvällä talouskasvulla on negatiivisia vaikutuksia osakemarkkinoihin. USA:n BKT on laskenut viimeisen kahden vuosineljänneksen aikana. Vuoden ensimmäisen kvartaalin lukema oli -1,6 prosenttia ja toisen -0,9 prosenttia.
Vuotuinen bruttokansantuotteen kasvu on yhä plussalla, mutta luvut ovat heikentyneet kolme viimeistä kvartaalia. Toisella vuosineljänneksellä Yhdysvaltain talous kasvoi 1,6 prosenttia vuodessa.
Myös muiden makrotilastojen osalta suunta on alaspäin. Esimerkiksi ostopäällikköindeksit ja kuluttajaluottamus ovat laskussa. Taantuma näyttää tekevän tuloaan.
Yhdysvalloissa taantumaa ei ole vielä virallistettu. Sen tekee NBER, joka on kansallinen taloustutkimusvirasto. Maan valtiovarainministeri ja entinen Fedin pääjohtaja Janet Yellen kommentoi vastikään, ettei USA ole taantumassa. Hän perusteli sitä vahvalla työmarkkinoiden tilanteella.
Osakemarkkinoiden arvostustaso on neutraali suhteessa korkotasoon
Vuosien 2020 ja 2021 aikana muodostunut osakemarkkinoiden kupla on selätetty. Arvostustaso on tuloksien perusteella lähellä viimeisen 10 vuoden keskiarvoa. Maailman seuratuimman osakeindeksin, S&P 500:n, P/E-luku tulosennusteilla on 16,7.
Osakkeista saa nyt noin 5,5 prosenttia joukkolainamarkkinoita korkeampaa tuottoa, kun preemio lasketaan S&P 500 -indeksin odotetun tulostuoton ja USA:n 10 vuoden valtionlainan reaalituoton perusteella. Osakkeiden tuotto-odotus on siis houkutteleva verrattuna 10 vuoden valtionlainaan.
Arvostustasojen perusteella osakkeissa saattaisi olla laskuvaraa, jos pitkät korot merkittävästi nousisivat. Se olisi todennäköistä, jos inflaatio ei tasaantuisi kuten markkina odottaa, vaan toteutuma ylittäisi selvästi ennusteet. Markkina ei hinnoittele nyt stagflaatioriskiä.
Myös analyytikoiden tulosennustelaskuilla olisi negatiivinen vaikutus osakekursseihin, joskin markkina on jo pessimistisempi verrattuna analyytikoihin. Siitä huolimatta osakesuositusmuutokset aiheuttaisivat myyntipaineita ja heikentäisivät sentimenttiä.
Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tilanne on yleisesti ottaen Euroopan osakemarkkinoita valoisampi. Korkeamman korkotason ansiosta Fedillä on Euroopan keskuspankkia paremmat mahdollisuudet elvyttää taantumassa. Myöskään energiakriisi ei iske USA:han yhtä pahasti kuin Eurooppaan.
Tämän hetken talouden fundamenttien ja rahapolitiikan suunnan perusteella on vaikea nähdä kurssinousun jatkumista kohti uusia huippuja. Siksi heinäkuun kurssiralli muistuttaa karhurallia.
