Inflaatio ei anna merkkejä hidastumisesta. Tilastokeskus julkaisi perjantaina synkät lukemat kuluttajahintojen muutoksesta.
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli syyskuussa 8,1 prosenttia. Elokuussa inflaatio oli 7,6 prosenttia. Syyskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, dieselin ja bensiinin kallistuminen sekä asuntolainojen keskikoron nousu.
Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten korvattavien ja ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen.
Euroalueella tilanne näyttää vieläkin vaikeammalta. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli syyskuussa 10 prosenttia. Elokuussa se oli 9,1 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli syyskuussa 8,4 prosenttia.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ekonomistin Juha Keskisen mukaan Suomen inflaatio on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 1984 maaliskuun, jolloin elettiin voimakasta nousukautta, kotitalouksien kulutusjuhlat kävivät kiivaana ja palkat paranivat vauhdilla.
Tilanne on muutoin nyt erilainen kuin 80-luvun kasinotalouden huumassa.
”Nimellispalkat kyllä paranevat nytkin, mutta toisin kuin vajaat 40 vuotta sitten ne eivät vain pysy kuluttajahintojen kyydissä. Kuluttajat köyhtyvät nyt historiallisen paljon, mutta samalla asunnot kuitenkin muuttuvat entistä edullisemmiksi. Vastaavanlaisen hintakuplan vaaraa ei nyt siis ole”, Keskinen arvioi.
Tilastokeskuksen mukaan asuinkustannukset nousivat syyskuussa 9,6 prosenttia, mikä selittyy etenkin lämmityskustannusten ja korjausmateriaalien hintojen nousulla. Keskisen mukaan asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, ja ne muodostavat noin neljäsosan kokonaisindeksistä.
”Asuntolainojen korkomenot kasvoivat peräti yli 40 prosentilla vuoden takaisesta. Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta ylsi syyskuussa 10 prosenttiin”, ekonomisti toteaa.
Ekonomistin mukaan asuntolainojen korkomenot kääntyivät kasvuun kesäkuussa lähes kahdeksan vuoden laskun jälkeen ja kuluttajahintaindeksissä julkaistut korkomenot nousivat nyt kovemmin kuin koskaan aiemmin.
”Asuntojen reaalihinnat sukeltavat inflaation vuoksi, vaikka nimellishinnat pysyisivät samana. Kun keskimääräinen kuluttaja saa palkallaan yhä vähemmän elintarvikkeita, kodinkoneita tai vaikkapa auton renkaita, saa hän kuitenkin palkallaan asuinneliöitä aiempaa enemmän. Kuluttajan ostovoiman kehitys riippuukin viime kädessä siitä, mihin hän kulutuksensa kohdistaa”, Keskinen huomauttaa.
