Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Seuraa Somessa

Herlinit masinoimassa Cargotecia osinkopaperiksi 

Piensijoittajalle voi koittaa myötäistä tuulta satamien lastilaitteiden Cargotecista, mikäli konserni pitää kutinsa tavoitteissaan kannattavuuden ja osinkojen nostossa. 
Cargotec Kalmar konttilukki Cargotec Kalmar konttilukki
Cargotec Hiab
Kuva: Cargotec Oyj.

Piensijoittajalle voi koittaa myötäistä tuulta satamien lastilaitteiden Cargotecista, mikäli konserni pitää kutinsa tavoitteissaan kannattavuuden ja osinkojen nostossa. 

Varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo toteaa, että sijoittajat luokittavat yhä Cargotecin arvon matalaksi suhteessa yhtiön tuote- ja tuotantoarsenaaliin, kuten tehtaisiin. 

”Vertailukelpoinen liikevoitto on paljolti jäänyt jälkeen johdon tavoitteista Cargotecin koko pörssitaipaleen aikana, mikä tulee esiin yhtiön osakekurssissa”, Angervuo toteaa. 

Pörssitiedotteista voi lukea, että osakkeenomistajan näkökulmasta yhtiön johto ja hallitus ovat liiankin usein lipsahtaneet nostamaan epärealistisen korkeiksi tulostavoitteet. Cargotec on saavuttanut vain kerran eli vuoden 2021 tilikaudella tavoitteensa noin kymmenen prosentin liikevoitosta. 

Sijoittajalle on samalla tuottanut vaikeuksia ottaa luvuista selville, että mikä on yhtiön operatiivinen kannattavuus eli liiketulos ilman kertaeriä tai niiden kanssa. 

Kertaeriä eli nopeita kuluja tai tuottoja kertyy muun muassa yrityskaupoista ja tuotannon siirroista sekä saneerauksista. Sinänsä Cargotec on noussut lähinnä yritysostoilla lastinkäsittelyn globaaliin ykkösketjuun.

Liiketoimintaa lentää yli laidan

Cargotec jää laitteineen ehkä hieman usvaiseksi piensijoittajalle. Konsernin tytäryhtiö Kalmar valmistaa muun muassa konttilukkeja ja konttikurottajia satamien operaattoreille. Hiabin tehtaat tuottavat puolestaan kuorma-autojen nostureita ja ajoneuvotrukkeja esimerkiksi Yhdysvalloissa. 

Cargotec piti pääomamarkkinapäivänsä pörssianalyytikoille ja salkunhoitajille viime viikolla.  

Riskien puntarointi kohdistunee siihen, että mistä ja miten yhtiö aikoo löytää synergiaa komponenteissa ja huolloissa konttilukkien ja kuorma-autojen nostureiden kesken.

Keväällä julkistetun strategian mukaan Cargotec ottaa jatkossa ryhtiliikettä myös huolloissa, joissa yhtiö on jäänyt peränpitäjäksi verrattuna pörssin muihin konepajoihin.

Rivakkana tuuletuksena voi pitää kannattavuuden nosto-operaatiota, jossa tappiolliset liiketoiminnat eli lähinnä Kalmarin suuret satamanosturit sekä laivojen lastauslaitteet eli MacGregor-yhtiö lentävät yli laidan jollakin aikavälillä.

Irtaantumisen jälkeen konserniin jää noin 2,7 miljardia euroa liikevaihtoa. 

Tuleeko liikevoittoon roima nosto? 

Konsernin uuden linjauksen mukaan vertailukelpoinen liikevoitto paranee nykyisestä noin seitsemästä prosentista 12 prosentin tasolle suhteessa liikevaihtoon jo vuonna 2025. Tavoitetta voi pitää melko kovana verrattuna Cargotecin toimialojen konepajojen kannattavuuteen globaalisti. 

Lisäksi yhtiö pyrkii saavuttamaan vielä noin 15 prosentin vertailukelpoisen liikevoiton vuodelle 2030. 

Osinkojakin alkaa tavoitteen mukaan irrota 30 – 50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Nettovelkaantumisasteen pysyy alle 50 prosentissa suhteessa omiin pääomiin.

Hissiyhtiö Koneesta tunnettu Ilkka Herlin käyttää suurta valtaa Cargotecissa, joka korostaa myös yritysostoja. Wärtsilästä tunnettu Jaakko Eskola johtaa yhtiön hallitusta, joka vahtii sijoittajien omistaja-arvoa.  

Heikohkoa tuottoa osakkeenomistajille 

Cargotecin melko lyhyttä pörssihistoriaa voi avata tuotoilla ja osakkeiden kurssimuutoksilla, jotka ovat ottaneet jyrkkiäkin koukkauksia ylös ja alas. Yhtiö listautui B-osakkeella Helsingin pörssiin 1. kesäkuuta vuonna 2005. Osake on ilman osinkoja kallistunut 56 prosenttia kuluvan vuoden 18. marraskuuta mennessä. 

Angervuo toteaa, että Helsingin pörssin hajautetun salkun portfolioindeksi eli OMXHCAP on noussut samana jaksona 111 prosentin verran ilman osinkoja. 

”Cargotec B-osakkeen vuosituotoksi tulee matala eli 2,7 prosenttia yhtiön pörssihistorian aikana. Vastaavasti Helsingin pörssin portfolioindeksin tuotto tekee noin 4,6 prosenttia samalla aikajaksolla”, Angervuo laskee.

Angervuon mukaan osakkaille on myönteistä, että yhtiö ei ole käynyt omistajiensa lompakolla hankkimassa pääomia maksullisella osakeannilla.

Cargotec saavutti 58,80 euron eli pörssihistoriansa korkeimman kurssitason 22. kesäkuuta 2017. Sittemmin osakkeen arvosta on kadonnut noin kolmannes. Osake painui kaikkien aikojen pohjalukemiin eli 6,44 euroon 9. maaliskuuta vuoden 2009 finanssikriisin mainingeissa.

Hiabin kilpailijan pörssiarvo lähes miljardi  

Cargotecin pääomistajat tuskin lähtevät listaamaan Kalmaria ja Hiabia erikseen pörssiin ainakaan lyhyellä aikavälillä. Angervuo spekuloi, että mikäli irtaantuminen venyy liikaa heikko tuottoisista liiketoiminnoista ja yhtiön pörssikurssi laahaa edelleen, saattaa konserniin tulla omistusjärjestelyjä. 

Kalmaria ja Hiabia voi luonnehtia arvokkaiksi omistajilleen erillisinä yhtiöinä. Esimerkiksi Hiabin pörssiarvoa pystyy sijoittajille jäljittämään yhdestä kovimmasta kilpailijasta eli itävaltalaisesta Palfingeristä

Wienin pörssissä noteeratun Palfingerin pörssi- eli markkina-arvo on nyt noin 950 miljoonaa euroa 25 euron kurssitasolla. Palfinger teki viime 12 kuukauden tilikaudella noin 1,8 miljardin euron liikevaihtoa, josta irtosi yli kahdeksan prosentin liikevoitto.  

Hiabin noin 1,24 miljardin euroa liikevaihdosta kertyi puolestaan yli 13 prosenttia liikevoittoa eli hieman Palfingeriä enemmän. 

Kalmarin kilpailijan pörssiarvo 800 miljoonaa  

Kalmar hankki viime tilikaudella noin 1,5 miljardin euron liikevaihdon, josta irtosi lähes kahdeksan prosentin osuus liikevoitoksi. Kalmarin pörssiarvolle voi hakea verrokkia ranskalaisesta Manitou-konsernista, joka teki viime tilikaudella noin 1, 8 miljardin euron liikevaihdon ja lähes seitsemän prosentin liikevoiton. 

Perheomisteisen Manitoun pörssiarvo on noin 800 miljoonaa euroa 20 euron kurssitasolla. Koko Cargotecin pörssiarvo noin 2,1 miljardia euroa 39 euron kurssitasolla.

Kalmar hallitsee jopa noin viidennestä globaalien konttilukkien markkinoista. Satamien erilaisissa laiteostoissa tulee vuosittain jakoon noin 5-6 miljardin euron potti.   

Irtaantumisen alaiset Kalmarin satamanosturit tekevät noin sadan miljoonan euron liikevaihtoa. 

Konecranes petaa asemiaan

Cargotec saa satamissa vastaansa Konecranesin, joka petasi asemiaan suurissa nostureissa saksalaisen Demagin ostolla. Konecranes teki viime tilikaudella noin miljardin euron liikevaihtoa ja seisemän prosentin liikevoiton satamien laitteissa.

Kalmar, Konecranes ja kiinalaisjätti ZPMC sekä Sany kisaavat kovaa rtg-nostureissa, joka liikkuvat kumipyörillä tai kiskoilla satamissa.

Jos Kalmar vetäytyy, petaa Konecranes asemiaan suurissa nostureissa.

Italialaiset pääomasijoittajat omistavat italialaisen CVS Ferrarin, joka tekee noin muun muassa konttikurottajilla noin 50 miljoonan euron liikevaihtoa.

Etenkin Ilkka Herlin kannatti Cargotecin ja Konecranesin fuusiohanketta, jota saattoi pitää vastaiskuna kiinalaisjäteille. 

Yhtenä kuriositeettina voi pitää, että kiinalainen Sany on liittoutua Palfingerin kanssa. 

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli

Analyysi: Ovaron strategiamuutos etenee – tähtäimessä tonttihankinnat

Seuraava artikkeli
Tesla Model X lataus sähköauto

Tesla aikoo kasvattaa myyntiä hulppeasti Saksassa, mutta kohtaa myös vastatuulta