Pitkät korot ovat nousseet selvästi vuoden 2020 alusta. Yhdysvaltojen 10 vuoden velkakirjan korko on nyt 3,7 prosenttia, kun se kaksi vuotta aiemmin liikkui alle 0,7 prosentissa.
Pitkien korkojen nousu on saanut rahastosijoittajat innostumaan korkosijoituksista.
Tammikuussa Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin paitsi lyhyen koron rahastoihin. Eniten uusia varoja sijoitettiin pitkän koron rahastoihin, yhteensä 271 miljoonaa euroa, kertoo Finanssiala tiedotteessaan.
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Varoja sijoitettiin eniten euroalueen korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sekä valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 234 miljoonaa euroa.
Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kuukauden arvot olivat kuitenkin miinusmerkkisiä. Tämä johtuu siitä, että vuoden aikana korot olivat nousussa, jolloin korkorahastojen tuotot painuvat negatiivisiksi. Korkomuutoksilla on suurin vaikutus pitkän maturiteetin korkosijoituksiin.
Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin yhteensä 31 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 30 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 18 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin ainoastaan lyhyen koron rahastoista yhteensä 77 miljoonaa euroa.
Pitkän koron rahastoihin sijoittaneille tammikuu oli tuottoisa, kertoo Finanssiala.
Pitkät korot laskivat, mikä vaikutti pitkän koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot laskivat ja yrityslainojen riskimarginaalit kapenivat. Keskuspankkien korkopäätösten seurauksena lyhyet korot sitä vastoin nousivat edelleen.
Korkomarkkinoiden näkymät ovat poikkeuksellisen valoisat, arvioi OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
”Positiivisesti ajateltuna korkosijoitusten näkymät ovat kirkkaimmat vuosikausiin: juokseva tuotto on jo kohtuullinen ja taantuman (=turvasatamakysynnän) iskiessä tuotto voi muodostua mukavaksi”, Hännikäinen toteaa.
Riskejäkin on. Korkomarkkinoilla ne kumpuavat keskuspankkien kvantitatiivisen elvytyksen suunnasta sekä finanssipolitiikasta.
Osakemarkkinoilla puolestaan vuosi 2022 oli erityisen synkkä kasvuyhtiöille.
”Kasvuyhtiöt jäivät täysin arvoyhtiöiden jalkoihin. Korkojen nousu, keskuspankkien taseiden alasajo ja talousnäkymän tummuminen olivat ankea cocktail kasvuyhtiöiden kannalta”, Hännikäinen toteaa.
