Moni taloyhtiö joutuu tänä keväänä tekemään yhtiökokouksessaan vaikeita päätöksiä esimerkiksi hoitovastikkeiden nostamisesta kasvaneiden kustannusten vuoksi. Myös rahoitusvastikkeita on monin paikoin tarpeen nostaa taloyhtiölainojen kasvaneiden korkokustannusten takia.
Vuosien 2022 ja 2023 aikana kiristynyt taloustilanne näkyy taloyhtiöiden osakkaiden vastikerästien lisääntymisenä, kertoo Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri.
Kaksi kolmesta isännöitsijästä on kohdannut osakkaita, jotka ovat yllättyneet taloyhtiölainojen lyhennysvapaiden päättymisestä tai korkojen nousun vaikutuksesta taloyhtiöiden rahoitusvastikkeisiin. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Nopeasti muuttunut taloudellinen toimintaympäristö, korkojen nousu ja inflaatio vaikuttavat yllättäneen monet osakkaat. 59 prosenttia Putkiremonttibarometriin vastanneista isännöintialan ammattilaisista raportoi, että vastikerästien määrä on lisääntynyt edellisen 12 kuukauden aikana heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä.
”Tilanne on voinut erityisesti yllättää sellaisen osakkaan, jolla on hoitovastikkeen lisäksi maksettavanaan rahoitusvastike eli osuus yhtiölainasta, joka on otettu esimerkiksi suurempaa remonttia varten. Rahoitusvastike on voinut nousta viime aikoina paljonkin taloyhtiölainan viitekoron nousun vuoksi”, toteaa Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen.
Äärimmäisiä tilanteita uudiskohteissa
Rekosen mukaan kaikista äärimmäisimpiä tilanteita kohdataan uudiskohteissa, joiden rakentaminen on rahoitettu suurella yhtiölainalla, jonka lyhennysvapaat päättyvät nyt samoihin aikoihin, kun korot ovat nousseet vauhdilla.
Peräti 65 prosenttia barometriin vastanneista isännöintialan ammattilaisista raportoi, että heidän tietoonsa on tullut lyhennysvapaiden päättymisestä tai korkojen noususta johtuvasta rahoitusvastikkeiden noususta yllättyneitä osakkaita.
”Vaikka kyse on yksittäistapauksista, kannamme silti huolta siitä, ymmärtävätkö osakkaat riittävän hyvin taloyhtiölainojen vaikutusta omaan talouteensa. Myös taloyhtiölainojen koronnousuun olisi hyvä pystyä varautumaan esimerkiksi asuntoa ostaessa. Uudiskohteissa korostuvat rakennusaikana otettu taloyhtiölaina, vanhemmissa kohteissa puolestaan korjauksia varten tarvittavat lainat. ”
Monella osakkaalla on tällä hetkellä mielessään ennemmin se, riittävätkö omat varat nousseisiin kustannuksiin, kuin esimerkiksi taloyhtiön tulevat investointitarpeet.
Taloyhtiöillä rahoitusvaikeuksia
Vaikeuksia joillekin taloyhtiöille tuovat myös rahoituksen saatavuusvaikeudet.
Joidenkin taloyhtiöiden mahdollisuudet rahoittaa remontteja lainoilla tulevat olemaan aiempaa rajallisemmat. Syynä on uusi lainsäädäntö, joka tuo rajoituksia kotitalouksien lisäksi myös taloyhtiöiden lainoihin heinäkuun alusta.
Uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika saa olla jatkossa enintään 30 vuotta. Taloyhtiölainat voivat olla uudisrakentamisessa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta.
Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri kertoo, että lainarahoituksen saanti isoille korjaushankkeille on osalle taloyhtiöistä erittäin hankalaa. Erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla osa taloyhtiöistä on vaikeassa tilanteessa.
Noin joka kymmenes (9 %) Putkiremonttibarometriin vastanneista isännöintialan ammattilaisista raportoi, että heidän hallinnoimissaan kohteissa on jäänyt putkiremontteja toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia.
Suosituksena ylimääräinen vastike
Kiinteistöliiton mielestä taloudellisesti epävakaina aikoina on suositeltavaa, että yhtiökokous myöntää hallitukselle varmuuden vuoksi valtuuden myös ylimääräisten vastikkeiden perimiseen.
Taloyhtiö voi joutua perimään ylimääräisiä vastikkeita esimerkiksi silloin, kun kaukolämmön ja muiden pakollisten menojen kustannukset kasvavat kesken tilikauden, eikä taloyhtiön kassassa ole riittävästi puskuria menojen kattamiseen.
Nyt yhtiökokouksissa onkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia yhtiön maksuvalmiuden riittävyydestä ja nopeista reagointikeinoista. Taloyhtiöllä tulisi olla jatkuvasti noin 3-4 kuukauden vastikkeita vastaava määrä kassapuskurina ja hallituksella olemassa valtuudet periä ylimäärisiä vastikkeita taloustilanteen niin vaatiessa.
“Vain osallistumalla yhtiökokoukseen tiedät miten ja miksi oman yhtiösi vastiketaso ja asumiskustannuksesi tulevat muuttumaan ja pystyt vaikuttamaan päätöksiin. Mitä paremmin tiedät ja tunnet taloyhtiösi tulevaisuudennäkymät, sitä paremmin pystyt varautumaan myös oman taloutesi osalta tuleviin muutoksiin”, Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen tähdentää.
