Yleispankki Nordea löi pöytään odotetusti vahvan kolmannen vuosineljänneksen tulosraportin. Korkojen noustu on tarjonnut pankkisektorille hyviä aikoja.
Nordean liikevoitto kasvoi 34 prosenttia vuoden takaisesta. Tuotot yhteensä kasvoivat 19 prosenttia negatiivisista valuuttakurssimuutoksista huolimatta. Tuottokasvua tuki korkokatteen 36 prosentin nousu, kun korkomarginaalit paranivat edelleen.
Nettopalkkiotuotot vähenivät neljä prosenttia vuoden takaisesta. Vakuutustoiminnan nettotulos puolestaan kasvoi peräti 66 prosenttia. Kulut kasvoivat viisi prosenttia, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon.
Nordean liiketulos nousi heinä–syyskuussa 34 prosenttia 1,7 miljardiin euroon viime vuoden vastaavan ajan 1,3 miljardista eurosta. Tuloskasvu osui analyytikoiden konsensusennusteeseen, joka oli myös 1,7 miljardia euroa. Osakekohtainen tulos kasvoi 41 prosenttia vertailukaudesta 0,38 euroon, kun konsensusodotus oli 0,36 euroa.
Pankin oman pääoman tuotto kasvoi vuoden takaisesta 12,7 prosentista 17,9 prosenttiin. Oman pääoman tuottoa paransivat tuottojen kasvu, joka oli huomattavasti nopeampaa kuin kulujen kasvu, sekä nettoluottotappioiden pieneneminen.
Kulu/tuotto-suhde parani 45 prosentista 40 prosenttiin, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon. Osakekohtainen tulos kasvoi 41 prosenttia 0,38 euroon.
Nordean luotonanto yrityksille kasvoi kaksi prosenttia vuoden takaisesta. Asuntoluottojen volyymit pysyivät ennallaan johtuen pohjoismaisten asuntomarkkinoiden vaimeudesta. Henkilöasiakkaiden talletusvolyymit pysyivät vakaina.
Yritysasiakkaiden talletukset vähenivät yhdeksän prosenttia pääasiassa siksi, että energiasektorilla oli vähemmän likviditeettitarpeita kuin vuosi sitten. Edellisneljännekseen verrattuna yritysasiakkaiden talletukset kasvoivat prosentin. Hoidossa oleva varallisuus kasvoi viisi prosenttia, ja sisäisten kanavien kautta hoitoon saadun uuden varallisuuden määrä oli positiivinen.
Pankin luottosalkun laatu pysyi vahvana ja nettoluottotappioita oli vähän. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli 33 miljoonaa euroa.Talouden hidastumisesta huolimatta uusien saamiskohtaisten luottotappiovarausten nettomäärä pysyi vähäisenä ja oli 43 miljoonaa euroa.
Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensen kertoo, että eurooppalaisten pankkien kannattavuus on parantunut, kun pitkä matalien ja jopa negatiivisten korkojen aikakausi on päättynyt.
Pohjoismaat ovat tähän asti selvinneet haastavista olosuhteista hyvin, mutta taloudellinen toimeliaisuus on nyt aiempaa vaisumpaa.
”Meidän kaikkien on varauduttava siihen, että korkotaso jää viime vuosikymmentä korkeammalle. Siihen on sopeuduttava myös varallisuusarvojen ja sijoitusmahdollisuuksien osalta. Tämä koettelee sekä kotitalouksien että yritysten kestokykyä”, Vang-Jensen toteaa.
Jensenin mukaan Nordean vahva tuloskunto perustuu siihen, että pankilla on vankka markkina-asema pohjoismaisella pankkisektorilla, vahva tase, laaja tuotevalikoima ja kokonaisvaltainen korkoriskien hallinta. Näillä eväillä Nordea uskoo kykenevänsä säilyttämään johtavan asemansa jatkossakin.
Vuoden 2023 näkymät pysyvät ennallaan: Nordea odottaa oman pääoman tuoton olevan vuonna 2023 yli 15 prosenttia. Tavoitetta tukevat 45–47 prosentin kulu/tuotto-suhde, noin 10 korkopisteen vuotuinen luottotappiotaso sekä Nordean pitkäaikaisten pääomatavoitteiden ja osingonmaksuperiaatteiden jatkaminen.
Nordean mukaan sen liiketoimintamalli on vahva ja pohjoismainen luottosalkku on erittäin hyvin hajautettu. Liiketoimintamallinsa ansiosta Nordean tulos on vakaa ja kannattavuus hyvä myös epävarmassa taloustilanteessa.
