Korkomarkkinoiden tulkinta EKP:n tämän viikon korkopäätöksestä on selvä: koronalennuksia on tulossa.
EKP:n neuvosto päätti torstaina pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 4,5 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttia ja talletuskorko 4,0 prosenttia.
Tuoreimmat tiedot vahvistavat, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat kutakuinkin EKP:n neuvoston aiemman arvion mukaiset, keskuspankki kertoi tiedotteessaan.
Kokonaisinflaatio on nopeutunut energian hintakehitykseen liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi, mutta pohjainflaatio on hidastunut edelleen ja aiempien koronnostojen vaikutus välittyy yhä voimakkaasti rahoitusoloihin. Lisäksi kireät rahoitusolot vaimentavat kysyntää, mikä auttaa hidastamaan inflaatiota.
”Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tämänhetkisen arviomme perusteella katsomme EKP:n ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti päämäärämme saavuttamista”, totesi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde lehdistötilaisuudessa.
Lagarden mukaan tulevilla korkopäätöksillämme varmistetaan, että ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoittavana niin kauan kuin on tarpeen.
Lagarden mukaan EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin tuoreimpien tietojen perusteella.
”Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen”, pääjohtaja totesi.
OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen totesi viestipalvelu X:ssä, että Christine Lagarde vältteli eilen tietoisesti ottamasta kantaa koronlaskuodotuksiin. Markkinat vetivät omat johtopäätöksensä: koronlaskuodotukset voimistuivat ja viitekorot painuivat laskuun, kun 12 kuukauden euribor kirjasi 6. suurimman päivälaskun viime vuoden kolmannen vuosineljänneksen pankkirytinän jälkeen.
