Kuluttajien luottamus entisellään eli hyvin heikkoa helmikuussa. Luottamuksessa ei nähty elpymistä, vaan jopa lievää heikkenemistä.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa -9,5, kun se oli tammikuussa -9,1 ja joulukuussa -13,3. Vuotta aiemmin helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon -11,9. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,4.
Arvio oman talouden nykytilasta heikkeni hieman edelliskuuhun verrattuna. Nykytilan arvio omasta taloudesta oli hyvin heikko, kun taas odotus siitä säilyi melko valoisana.
Kotitalouksien odotus Suomen taloudesta taas oli pessimistinen. Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa jatkui helmikuussa synkkänä. Kuluttajista 12 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 58 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.
Helmikuussa 19 prosenttia vastaajista arvioi, että Suomen taloustilanne tulee paranemaan seuraavan vuoden aikana. Heikkenemistä odotti 40 prosenttia vastaajista.
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mielestä kotitalouksien arvio taloudesta on ehkä jopa liian pessimistinen.
”Kotitalouksien arvio Suomen makrotalouden kehityksestä on ehkä liiankin pessimistinen. Itse pitäisin varsin todennäköisenä, että suhdannekehitys kääntyy jo selvästi nykyistä paremmaksi vuoden kuluessa”, arvioi Appelqvist.
Pääekonomistin mukaan selkeästi myönteisintä muuten heikoissa luottamuslukemissa on se, että kotitalouksien odotukset oman talouden kehityksestä ovat valoisia.
”Todennäköisesti ihmisiä piristää ainakin näköala korkeana riehuneen inflaation laantumisesta ja lähestyvä korkotason lasku. Pidemmän päälle voidaan siten ennakoida myös yksityisen kulutuksen kehitykseen kaivattua piristymistä”, sanoo Appelqvist.
Sen sijaan työssä käyvien vastaajien arvio omalle kohdalle kohdistuvasta työttömyysriskistä oli edelleen kohtalaisen korkea. Koronanpandemian alkuvaihetta lukuun ottamatta yhtä korkeita lukemia ei ole mitattu vuosiin.
”Kotitalouden ovat oikeassa siinä, että tilanne on työmarkkinoilla heikentynyt. Toisaalta liiallista synkkyyttä on näiltäkin osin syytä välttää, eikä virallisista työllisyystilastoista löydy toistaiseksi merkkejä kuin melko lievästä taantumasta. Juuri nyt kotitaloudet ovat aika epäileväisiä, mikä latistaa myös kulutuksen näkymiä erityisesti kalliimpien ostosten suhteen”, arvioi Appelqvist.
Hänen mukaansa epävarmuus suhdannekehityksestä ruokkiin kotitalouksien varovaisuutta, mutta valoa alkaa silti olla pikkuhiljaa näkyvissä tunnelin päässä.
”Uskon, että palkkojen ostovoiman elpyminen tulee selvästi piristämään tunnelmia vuoden edetessä”, ennustaa Appelqvist.
Lue myös tämä: Taantuvan Suomen todelliset hintapaineet alhaiset
