Suomen talous sakkaa monella mittarilla. Teollisuuden tilaukset ovat laskussa, työttömyys kasvaa ja kuluttajien luottamustaso on alhaalla. Korkea korkotaso on pysäyttänyt asuntomarkkinat kuin seinään.
Siksi Suomessa odotetaankin kuin kuuta nousevaa Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorkojen laskupäätöksiä, jotka saisivat markkinakorot laskuun. Tällä hetkellä asuntolainojen viitekorkona tyypillisesti käytetty 12 kuukauden euribor-korko on 3,6 prosenttia.
Viime aikoina markkinoilla on voimistunut odotus EKP:n suunnanmuutoksesta. EKP saattaa silti joutua etenemään koronlaskuissa ennakoitua pienemmin askelin, epäilee Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala markkinakatsauksessaan. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
EKP:n päätökset saattavat ainakin jossain määrin riippua Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin päätöksistä.
”Toukokuun alussa USA:n keskuspankki Fedin pääjohtaja joutui toteamaan, ettei edellytyksiä koronlaskuille tällä hetkellä ole. Toisaalta spekulaatiot korkojen mahdollisista lisänostoista ovat myös ennenaikaisia. Fedin viesti markkinoille edelleen on, että seuraava korkoliike on alaspäin – käänne vain todennäköisesti tapahtuu jonkin verran aiempia arvioita myöhemmin”, Vesala toteaa.
Vesalan mukaan Fedin näkemystä tukevat viimeisimmät makrotalouden tunnusluvut, jotka osoittavat talouskasvun ja työmarkkinoiden vedon olevan hiljalleen jäähtymässä myös Yhdysvalloissa.
Vesala ennustaa, että EKP alentaa ensimmäisen kerran ohjauskorkojaan kesäkuussa, jolloin suuria yllätyksiä tapahdu. Keskuspankki on kuitenkin korkopäätöksissään varovainen.
”Euroopassa inflaation hidastuminen on jatkunut kutakuinkin odotusten mukaisesti. Silti USA:n kiharaiseen inflaatiotilanteeseen ja myös euroalueen pohjahintojen sisäiseen dynamiikkaan liittyy yhä niin paljon epävarmuutta, että EKP todennäköisesti joutuu etenemään koronlaskuissa pienin askelin.”
Suhdanneodotukset ovat alkuvuoden aikana euroalueella piristyneet, mikä saattaa tuoda keskuspankille päänvaivaa.
”Vaikka vielä ei voida puhua kovin voimakkaasta kasvun nopeutumisesta, kysyntätekijöiden vahvistuminen voi hidastaa inflaation painumista EKP:n tavoitetasolle ja siten jarruttaa koronlaskuja”, Vesala toteaa.
Pääekonomisti ennustaa, että EKP laskee tänä vuonna korkoja kolmesti 0,25 prosenttiyksiköllä. Siten EKP:n talletuskorko olisi vuoden lopussa 3,25 prosentissa.
”Pidemmän aikavälin näkymä euroalueen riskittömän koron neutraalitasosta on 2,5 prosentin tuntumassa”, Vesala arvioi.
Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ennustaa viestipalvelu X:ssä, että EKP on lähdössä korkojen laskujen tielle.
”Markkinoilla pohditaan, kuinka monta kertaa EKP voi laskea korkoja, jos Fed pysyy paikallaan. Mielestämme on todennäköistä, että EKP toteuttaa useita koronalennuksia riippumatta siitä, mitä Fed tekee, mutta EKP ei luonnollisestikaan ole immuuni nopeille ja suurille markkinaliikkeille”, von Gerich toteaa.
Pääanalyytikko muistuttaa, että Ruotsin keskuspankki Riksbank laski jo korkoa ja signaloi kahta lisälaskua myöhemmin tänä vuonna.
”EKP:n ensimmäinen lasku on vuorossa ensi kuussa”, von Gerich ennustaa.
