Osakemarkkinoilla on päällä lähestulkoon paniikki. Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksi romahti kahdessä päivässä viime torstaina ja perjantaina yhteensä 10,8 prosenttia. Maanantaina S&P 500:n indeksifutuurit ovat 3,6 prosentin laskussa. Samalla turvasatamasijoituksina pidetyt USA:n valtiolainojen hinnat ovat nousseet selvästi.
Kurssilaskun laukaisi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump, kun hän viime keskiviikkona ilmoitti odotettua kovemmista ja laajemmista tuontitulleista.
Menestynyt suursijoittaja Bill Ackman on ollut jo pitkään Donald Trumpin politiikan kannattaja. Nyt hän on kuitenkin nostanut varoittavan sormensa pystyyn. Trumpin käynnistämä aggressiivinen tullipolitiikka huolettaa Ackmania.
Ackman pelkää nyt täysimittaista kauppasotaa.
Viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan pitkässä viestissä Ackman muistuttaa alkuun, että koko maa tukee sataprosenttisesti presidenttiä globaalin tullijärjestelmän korjaamisessa. Tämä järjestelmän on asettanut Yhdysvallat epäedulliseen asemaan.
Trump on nostanut tullikysymyksen maailman tärkeimmäksi geopoliittiseksi asiaksi ja saanut kaikkien huomion. Ackmanin mukaan toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin.
Suursijoittajan mielestä muut valtiot ovat hyötyneet Yhdysvalloista suojelemalla kotimaisia teollisuuksiaan amerikkalaisten työpaikkojen ja talouskasvun kustannuksella.
Tulleilla tuhotaan luottamus Yhdysvaltoihin
Kuitenkin nyt Trumpin hallinnon käynnistämä tullipolitiikka ei ole oikea tapa ratkaista tätä ongelmaa, Ackman tuntuu ajattelevan.
”Mutta kun asetamme valtavat ja suhteettomat tullit sekä ystävillemme että vihollisillemme ja käynnistämme näin maailmanlaajuisen taloussodan koko maailmaa vastaan, olemme tuhoamassa luottamusta Yhdysvaltoihin kauppakumppanina, liiketoimintaympäristönä ja pääomasijoituskohteena”, Ackman varoittaa.
Hänen mukaansa liiketoiminta perustuu luottamukseen, ja luottamus rakentuu luotettavuudelle.
Bill Ackman on tehnyt omaisuutensa hedge- eli suojarahastoilla. Hänen yhtiönsä Pershing Square Capital Management hallinnoi Pershing Square Holdings -rahastoa, joka ei ole kuitenkaan mikään suojarahasto. Päinvastoin, rahasto sijoittaa suuren pääoman vain muutamiin yhtiöihin.
Ackmania kutsutaan ”aktivistisijoittajaksi”, joka vuonna 2013 onnistui puheillaan romahduttamaan laihdutusjuomia valmistavan Herbalifen markkina-arvon yhdessä päivässä. Hän kutsui yhtiötä laittomaksi pyramidijärjestelmäksi.
Presidentin tulisi ottaa aikalisä
Ackman muistuttaa, että presidentillä on mahdollisuus julistaa 90 päivän aikalisä, neuvotella ja ratkaista epäreilut, epäsymmetriset tullisopimukset ja houkutella biljoonien dollarien edestä uusia investointeja maahamme.
Tullien käyttöönotto voi kuitenkin tuoda suurta taloudellista haittaa Yhdysvalloille.
”Jos sen sijaan 9. huhtikuuta käynnistämme taloudellisen ydinasehyökkäyksen kaikkia maailman maita vastaan, yritysinvestoinnit pysähtyvät, kuluttajat sulkevat lompakkonsa, ja maineemme maailmalla kärsii vakavan kolauksen, jonka korjaaminen vie vuosia — mahdollisesti vuosikymmeniä”, Ackman varoittaa.
”Mikä toimitusjohtaja tai hallitus on valmis tekemään suuria, pitkäaikaisia taloudellisia sitoumuksia maassamme keskellä taloudellista ydinsotaa? En tunne ainuttakaan, joka olisi valmis siihen”, hän toteaa.
Markkinoiden romahdus tarkoittaa sitä, että uudet investoinnit pysähtyvät, kuluttajat lakkaavat kuluttamasta, ja yrityksillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin leikata investointeja ja irtisanoa työntekijöitä.
Eikä kyse ei ole suursijoittajan mukaan vain suurista yrityksistä. Pienet ja keskisuuret yritykset sekä yrittäjät tulevat kärsimään paljon enemmän, eikä juuri mikään yritys pysty siirtämään asiakkailleen yön yli tapahtuvaa massiivista kustannusten nousua.
”Tämä pätee, vaikka yrityksellä ei olisi velkaa – ja valitettavasti järjestelmässä on valtava määrä velkavipua.”
Ackmanin mukaan liiketoiminta on luottamuspeliä, ja presidentti on menettämässä liike-elämän johtajien luottamuksen ympäri maailmaa.
”Seuraukset maallemme ja miljoonille kansalaisille, jotka ovat tukeneet presidenttiä – erityisesti pienituloisille kuluttajille, jotka ovat jo valmiiksi valtavan taloudellisen paineen alla – tulevat olemaan vakavan kielteisiä. Tätä emme äänestäneet”, Ackman toteaa.
The country is 100% behind the president on fixing a global system of tariffs that has disadvantaged the country. But, business is a confidence game and confidence depends on trust.
— Bill Ackman (@BillAckman) April 6, 2025
President @realDonaldTrump has elevated the tariff issue to the most important geopolitical…
Kiina vastasi kovaan kovalla
Donald Trump julkisti keskiviikkona 2. huhtikuuta 2025 merkittävät tuontitullipäätökset, jotka sisälsivät laaja-alaisia yleistulleja. Ne koskevat lähes kaikkia Yhdysvaltojen kauppakumppaneita, sekä erityisiä ”vastavuoroisia” lisätulleja, jotka kohdistuvat yksittäisiin maihin.
Yleistullien tasoksi asetettiin 10 prosenttia, mutta vastavuoroiset tullit nostivat joidenkin maiden kohdalla kokonaismäärän huomattavasti korkeammaksi. Esimerkiksi Euroopan unionille määrättiin 20 prosentin tuontitulli, Kiinalle 54 prosenttia ja Japanille 24 prosenttia.
Kauppasota kärjistyi viime perjantaina, kun Kiina ilmoitti 34 prosentin vastatulleista kaikille Yhdysvalloista tuleville tuontitavaroille. Kiinan valtiovarainministeriö vahvisti päätöksen perjantaina, ja tullit astuvat voimaan 10. huhtikuuta.
Kiina lisäsi myös 11 amerikkalaista yritystä ”epäluotettavien tahojen listalle”, mikä mahdollistaa lisäsanktioiden kohdistamisen näihin yrityksiin.
Kiinan hallitus päätti myös asettaa vientirajoituksia harvinaisille maametalleille, kuten samariumille, gadoliniumille ja terbiumille, mikä voi merkittävästi vaikuttaa Yhdysvaltojen teknologiateollisuuteen.
Trumpin hallinnon aggressiiviset tariffipäätökset ovat saaneet aikaan laajaa kritiikkiä kansainvälisesti. Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua kutsui Yhdysvaltojen toimia yksipuoliseksi uhkailuksi, ja Kiinan valtiollinen tariffikomissio totesi, että toimet vakavasti heikentävät Kiinan oikeutettuja etuja ja rikkovat kansainvälisiä kauppasääntöjä.
Ackman ei todellakaan ole hakoteillä. Sikäläiseen yrityskulttuuriin ”pesiytyi” korkean oman pääoman tuoton tavoittelu ja kun kasvua piisasi, niin velkaa otettiin aika reippaasti.
Trumpin tullipolitiikkaa voi hyvällä syyllä pitää, jos ei mustana joutsenena, niin ainakin hyvin harmaana sellaisena.
Suuri velan kokonaismäärä tarkoittaa sitä, että keskuspankin on hyvin vaikeaa pitää inflaatiota kurissa, koska koron nostaminen toisi väistämättä suuria kannattavuusongelmia yrityksille ja ylivelkaantuneille yksityishenkilöille.
Investointeja maahan ei ainakaan houkuttele se, jos keskuspankki saadaan toteuttamaan hyvin impulsiivista talouspolitiikkaa mukailevaa rahapolitiikkaa.
Trumpin hallinto ei ehkä oikein hahmota asiaa Yhdysvaltoihin tuotteita/palveluita vievän yrityksen näkökulmaa.
Tuotannon käynnistäminen Yhdysvalloissa vie aikaa ja rahaa, jos samat kustannukset huomioiden suunnataan Aasian ja Euroopan markkinoille, niin hintoja voidaan mahdollisesti laskea.
Vapaakaupassa jos tarjontaa jostakin on rajallinen määrä, niin se mikä menee esim. Aasian markkinoille on pois siitä mitä voidaan muualle viedä.
Edelleen mikään ei estä tuottajia karsimasta heikommin tuottavia yksiköitä, tämä on ollut esim. metsäteollisuudessa jo pitkään arkipäivää.
Tuotannon karsiminen leikkaa tarjontaa ja nostaa hintaa. Aiempaa pienempi tuotanto voi mennä lähes samalla katteella kaupaksi muualle kuin Yhdysvaltoihin.
Oletetaan että tullit toimisivat ja ulkomaisten tuotteiden hinnat nousisivat Yhdysvalloissa, niin miksi ihmeessä kotimaan tuottajat eivät pyytäisi lähes samoja hintoja, varsinkin kuin heillä on pienemmät kuljetuskulut.
Ulkomaisen tarjonnan kaikottua markkinalta ei hintakilpailua olisi niin paljon ja tulleilla suunniteltu liittovaltion tulojen kerääminen pitäisikin rahoittaa veroilla tai laskemalla uutta velkaa liikkeelle.
Tullit eivät toimineet 1930-luvulla, eivätkä ne toimi paljon monimutkaisemmassa taloudessa vuonna 2025.