Aleksi Litovaara on tehnyt vaikuttavan siirtymän huippu-urheilijasta mielen taitojen valmentajaksi, ja tukee nykyään muita löytämään vastauksia ja avaamaan omia oviaan elämänsä huippuhetkiin. Hänen näkemyksensä menestyksestä pohjautuu aitouteen:
”Menestys on minulle mahdollisuutta toteutua aitona omana itsenäni, tehdä merkityksellisiä asioita yhdessä muiden kanssa ja elää arvojeni mukaista elämää.”
Litovaara korostaa vapauden kokemusta ihmisenä toteutumisessa arjessa, jossa ei tarvitse keskittyä liikaa suorittamiseen tai taloudelliseen menestykseen. Kun perustarpeet on tyydytetty, rahan merkitys hänen mukaansa vähenee, ja tärkeämmäksi nousevat elämän merkityksellisyys ja yhteys toisiin ihmisiin.
Rajoittavista uskomuksista maailman huipulle
Litovaara aloitti lumilautailun nuorena ajatellen sen olevan niin rento laji, ettei siinä kisattaisi ollenkaan. Pian kuitenkin selvisi, että lajissa on ammattilaisia, jotka kisaavat. Unelma ammattilaisuudesta ja maailman parhaana laskijana olemisesta syntyi – kisakammo osoittautui kuitenkin yllättäväksi esteeksi.
Valmentajana Litovaara näkee omassa tarinassaan hienon esimerkin siitä, miten elämän suuntaa voi muuttaa. Äitinsä valmennustyökalujen avulla hän pääsi irti rajoittavista uskomuksistaan – ja nousi jo 17-vuotiaana Suomen ykköslumilautailijaksi, eteni olympialaisiin sekä yhdeksi lajin pioneereista.
”Huipulla oli huikea fiilis ja se oli kuin jatkuva positiivisten kokemusten mylly. Mutta varjopuolena sieltä tie vie usein alaspäin. Menettämisen pelko, nolous ja häpeä, kun loukkaantumisten takia laskemisen taso hiipui,” hän muistelee.
Urheilu-uransa varrelta Litovaara on oppinut kärsivällisyyden ja hyväksynnän merkityksen. Hän kertoo esimerkin Itävallan maailmancupin kisasta uransa alkuvaiheilta, jossa hän sijoittui aluksi finaalissa toiseksi. Pisteiden tarkistuksen jälkeen lasku pitikin uusia – ja toisellakin yrittämällä hän oli toinen. Lopulta tuomaristo kuitenkin päätyi diskaamaan hänet ja päätyi finaalin viimeiseksi.
Sponsoreilta ei vielä saanut rahaa, joten palkintoraha olisi ollut tärkeä unelman jatkamiseksi. Kokemus jäi pitkäksi aikaa mieleen epäreiluutena, mutta myöhemmin se opetti rahasummaa tärkeämmän oppitunnin irtipäästämisestä ja hyväksymisestä.
Mindfulness, positiivinen psykologia ja ratkaisukeskeisyys ovat syventäneet hänen ymmärrystään siitä, miten kohdata inhimillisiä ja voimakkaita tunteita – myös niitä, joista huippu-urheilussa usein vaietaan.
”Lumilautailu on raaka laji, jossa jokaiseen hyppyyn liittyy riski loukkaantumisesta ja pelko epäonnistumisesta. Kuvausmatkoilla vuorilla pelkäsin usein, että laskukaverit haluavat tehdä niin ison hyppyrin etten uskalla hypätä siitä. Tällaiset hetket ovat osa ihmisyyttä, ja haluan puhua myös huippu-urheiluun liittyvästä pelosta ja häpeästä.”
Toivo ja ihmisyys ohjaavat työtä valmentajana
Urheilu-uran jälkeen Aleksi Litovaara on työskennellyt muun muassa televisiossa, ja nykyään hän tukee valmentajana organisaatioita ja yksilöitä kasvussa, hyvinvoinnissa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Hänen missionaan on auttaa ihmisiä löytämään toivoa, voimaantumaan ja olemaan rohkeasti aitoja itsejään kohtaamisissa.
”Toivon ylläpitäminen ja vahvistaminen on yksi tärkeimmistä asioista työssäni. Siihen liittyy vahvuuksien tunnistaminen, onnistumiset ja tavoitteisiin pääseminen sekä piilevän potentiaalin löytäminen. Toivo ei ole kova tai vaativa, vaan lempeä voimavara maailmassa, jossa ihmisiltä vaaditaan jo paljon,” Litovaara kuvaa.
Myötätunto on hänen mukaansa keskeinen tekijä tavoitteiden saavuttamisessa ja auttaa jaksamaan pitkäjänteisesti, erityisesti vaikeuksien äärellä. Hän uskoo, että merkityksellinen elämä löytyy tärkeiden ihmisten, asioiden ja omien arvojen ääreltä.
Litovaara kertoo kisakokemuksesta Kanadasta, jolloin kaikki sujui täydellisesti finaalin loppumetreille. Hän näki jo itsensä palkintopallilla – mutta viimeisen laskun helpon hypyn jälkeen havahtui makaavansa maassa kaatuneena.
”Tuo hetki opetti, että todellinen menestys syntyy läsnäolosta – ei tulevaisuuden kuvitelmista. Kyky olla läsnä itselleen on todella oleellinen. Kun maailma pyörii yhä enemmän automaation varassa, on tärkeää, ettemme unohdu ihmisinä. Ja, että tulemme nähdyksi ja kuulluksi.”
Valmennuksen tulevaisuudesta Litovaara uskoo, että yhä useampi johtaja ja esihenkilö hakee valmennusta ja haluaa näyttää esimerkkiä omalle organisaatiolle ja tiimilleen. Hän näkee, että valmennus tulee yleistymään entisestään – etenkin etätyön aikakaudella, jolloin yksilön tuki voi jäädä muuten vähälle.
Oman elämän tasapainon raamit
Maailmassa, jossa suorituspaineet ovat kovat ja uutisvirta täynnä huolia, tärkeäksi taidoksi nousee kyky olla ajautumatta työelämän kuluttavaan oravanpyörään.
”Ihmiset ylittävät jatkuvasti omia voimavarojaan, vaikka taustalla olisi hyvä ja merkityksellinen tarkoitus. Oleellista on löytää itselle sopiva liikkumatila hyvinvoinnin rajojen sisällä, jotta riittävä tasapaino säilyy.”
Hän painottaa, ettei tasapainosta kannata tehdä uutta suoritusta tai ideaalikuvaa, jota pitää väkisin jahdata. Sen sijaan itseltään voi kysyä miltä merkityksellinen tai riittävän hyvä elämä näyttää.
Niille, jotka toivovat enemmän menestystä elämäänsä, Aleksi Litovaara suosittelee aloittamaan pienesti: listaamalla asioita, jotka ovat jo menneet hyvin. Moni ei tunnista onnistuneensa, koska kriteerit ovat niin korkealla. Menestys ei tarkoita nollasta aloittamista, vaan nykyisen hyvän tunnistamista ja sen kasvattamista.
”Aina voi parantaa, kehittää, eheyttää ja viedä mieltä ja kehoa parempaan suuntaan – mutta ei tarvitse olla maailman paras ollakseen hyvä tyyppi,” Aleksi summaa.
