Öljyntuottajien OPEC+-ryhmä on päättänyt lisätä tuotantoaan 411 000 tynnyriä päivässä kesäkuussa, jatkaen samaa linjaa kuin toukokuussa. Päätös tehtiin lauantain lyhyessä nettikokouksessa.
Öljyn WTI-laadun hinta on romahtanut 58 dollariin tynnyriltä, mikä on alhaisin hinta lähes neljään vuoteen. Öljyntuottajien uusin tuotantopäätös lisää paineita hintojen laskulle.
Huhtikuussa WTI-raakaöljyn hinta putosi 19 prosenttia, ja Brent-öljy kävi 61,3 dollarilla perjantaina 3. toukokuuta.
Viime kuukausina öljyn hinta on kärsinyt monista tekijöistä.
Donald Trumpin 2. huhtikuuta julistamat 60 prosentin tullit kiinalaisille tuotteille ovat heikentäneet globaalia talouskasvua ja öljyn kysyntänäkymiä. Samalla OPEC+:n toukokuun yllättävä tuotannonlisäys paisutti tarjontaa, mikä syvensi hinnanlaskua.
Kuitenkin Saudi-Arabian johdolla OPEC+ väittää markkinoiden perustekijöiden olevan edelleen vahvat. Ryhmän mukaan öljyn varastot ovat alhaisella tasolla, ja kysyntä kasvoi 1,2 miljoonaa tynnyriä päivässä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä on jyrkin nousu vuoden 2023 jälkeen.
Tästä huolimatta monet analyytikot, kuten UBS:n Giovanni Staunovo, odottavat hinnan laskevan entisestään kesäkuun tuotantopäätöksen ja kauppasodan aiheuttaman epävarmuuden vuoksi.
Saudi-Arabia rankaisee Kazakstania ja Irakia
Päätöksen taustalla on Saudi-Arabian tiukka linja ryhmän sisäistä kurinalaisuutta kohtaan.
Helmikuussa 2025 Kazakstanin energiaministeri ilmoitti, että maa priorisoi kansallisia etujaan OPEC+:n sopimuksien yli, ja huhtikuussa maan tuotanto ylitti kiintiönsä kolmella prosentilla.
Irak on puolestaan jatkuvasti ylittänyt tuotantorajojaan.
Saudi-Arabia, joka on itse leikannut tuotantoaan yli miljoonalla tynnyrillä päivässä, on kyllästynyt kantamaan vastuun yksin.
”Kun muut eivät noudata sääntöjä, Saudi-Arabialla ei ole halua jatkaa tuotannon rajoituksia”, toteaa Energy Aspectsin analyytikko Richard Bronze.
Tämän takia ryhmä on nyt päättänyt pakottaa ”ylituottajat” tekemään leikkauksia tuotantoon – jopa 520 000 tynnyriä päivässä – kesäkuuhun 2026 asti. Kyse on osasta joulukuussa 2024 tehtyä sopimusta, jossa kahdeksan maata sitoutuivat vähittäisesti palauttamaan markkinoille 2,2 miljoonaa tynnyriä päivässä.
Trumpin vaikutus öljyntuotantoon
Päätökseen vaikutti myös Donald Trumpin painostus. Yhdysvaltain presidentti on toistuvasti vaatinut OPEC+:ta lisäämään tuotantoa hintojen laskun turvaamiseksi, ja hänen toukokuun lopulla suunniteltu vierailunsa Saudi-Arabiassa on luonnut lisää paineita.
Samalla Trumpin tullit ovat heikentäneet öljyn kysyntää: Kiinan teollisuustuotanto supistui huhtikuussa voimakkaimmalla tahdilla sitten joulukuun 2023, ja Yhdysvallat kärsi ensimmäisestä bruttokansantuotteen laskusta tammi-maaliskuussa sitten vuoden 2022.
OPEC+:n sisäiset jännitteet eivät kuitenkaan häviä mihinkään.
RBC Capital Marketsin Helima Croftin mukaan ”kurinalaisuus on jälleen avainkysymys”, ja ryhmän täydellinen yhtenäisyys on vaakalaudalla.
Vaikka Saudi-Arabia on valmis hyväksymään alhaiset hinnat lyhyellä aikavälillä, pitkäaikaiset markkinaosuuden menetykset, erityisesti Yhdysvaltain ja Venäjän tuotannon kasvaessa, saattavat pakottaa uuden strategian.
Markkinoiden ennusteet lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä
Lyhyellä tähtäimellä öljyn hintojen odotetaan pysyvän alhaisina. Goldman Sachs ja JPMorgan ovat laskeneet vuoden 2025 Brent-öljyn keskihintaennustettaan 68,2 dollariin tynnyriltä, kun aiempi ennuste oli 72,1 dollaria.
Toisaalta Yhdysvaltain öljyvarastot yllättivät pudottuaan 2,7 miljoonaa tynnyriä, mikä saattaa lievittää painetta.
Pitkällä aikavälillä kysymys on siitä, pystyykö OPEC+ säilyttämään yhtenäisyytensä. Joulukuussa 2024 aloitettu 2,2 miljoonan tynnyrin päivittäisten leikkausten purkaminen on edennyt 44 prosenttisesti, ja Saudi-Arabian mukaan ”joustavuus on avainasemassa”.
Mutta jos Trumpin kaupallinen sota laajenee tai talousheikkous syvenee, öljyn kysynnän romahdus voi tehdä kaikista sopimuksista merkityksettömiä. Silloin OPEC+ jäisi jälleen haavoittuvaiseksi omien päämääriensä ristitulessa.
OPEC+ on öljyntuottajamaiden liittouma, joka koostuu varsinaisesta OPEC-järjestöstä sekä joukosta muita suuria öljyntuottajamaita. OPEC on perustettu vuonna 1960, ja siihen kuuluu 12 jäsenmaata, kuten Saudi-Arabia, Irak, Iran ja Venezuela. OPECin tavoitteena on koordinoida jäsenmaidensa öljyn tuotantoa ja vaikuttaa maailmanmarkkinahintaan.
OPEC+ muodostettiin vuonna 2017, kun OPECin ulkopuoliset öljyntuottajamaat – esimerkiksi Venäjä, Kazakstan, Meksiko, Oman ja Brasilia – alkoivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä OPECin kanssa.
