Yksityissijoittajien velkasumma kasvoi toukokuussa yhteensä 70,4 miljardilla dollarilla (+8,3 prosenttia) ja oli kuun lopussa 921 miljardia dollaria. Toukokuun lopun arvo oli 13,8 prosenttia vuoden takaista suurempi.
Yhdysvaltojen yksityissijoittajien velkasumma kasvoi rajusti vuoden 1999 loppupuolella ja nousi kaikkien aikojen ennätykseen vuoden 2000 maaliskuussa, jolloin myös pörssikurssit (S&P 500) käväisi päivän aikana huipussa. Kuukausi-indeksin huippu saavutettiin elokuussa 2000.
Vuosina 2006- heinäkuussa 2007 velkasumma nousi voimakkaasti ja saavutti huipun heinäkuussa 2007, noin kolme kuukautta ennen kuin S&P 500-indeksi saavutti uuden kaikkien aikojen huipun.
Helmikuussa 2009 kansainvälisen rahoituskriisin seurauksena velkasumma saavutti uuden pohjan, kuukauden tarkkuudella osakemarkkinoiden pohjan kanssa. Keskuspankit pelastivat sijoittajat ja siitä alkoi velkasijoittamisen uusi pitkä nousu.
Vuoden 2020 pandemian jälkeen vuoden 2021 lokakuusta vuoden 2022 joulukuuhun markkinoiden velkasumma laski voimakkaasti. Velkasumman huippu osui Nasdaq-indeksin huipun kanssa vuoden 2021 lokakuuhun, kun S&P 500-indeksin huippu saavutettiin tammikuun 3.päivänä 2022.
Vuoden 2023 lopusta vuoden 2025 tammikuuhun, sijoittajien velkasumma kasvoi voimakkaasti ja saavutti inflaatio-oikaistuna uuden kaikkien aikojen huipun tammikuussa 2025. Silloin yksityissijoittajien velkasumma oli 937 miljardia dollaria.
Toukokuussa 2025 yksityissijoittajien velkasumma nousi ensimmäistä kertaa tammikuisen huipun jälkeen. Velkasumma laski kolme perättäistä kuukautta tammikuun 2025 ennätyksen jälkeen.
Yksityissijoittajien velkasumman huiput ja pohjat ovat varsin pitkälle osuneet samoihin ajankohtiin S&P 500-indeksin huippujen ja pohjien kanssa.
Hyvä ja asiantuntevasti kirjoitettu juttu.
Keskuspankeilla ei finanssikriisin aikana ollut kuin huonoja vaihtoehtoja.
Mikäli elvytys olisi jätetty tekemättä, niin valtavan pankkikriisin ja luottolaman seurauksena olisi ollut konkurssiaaltojen ja massatyöttömyyden kierre, jonka Bernanke&Co. tahtoivat välttää.
Tietenkin keskuspankeissa tiedettiin mitä markkinoilla tapahtuu kun korkotaso on tarpeeksi alhaalla tarpeeksi kauan.
Uskallan kuitenkin väittää, että korkotaso oli USA:ssa liian kauan liian alhaalla.
Euroopassa tilanne oli hieman erilainen osittain EKP:n sääntöjen takia ja osittain maanosan Yhdysvaltoja hitaamman kasvun takia.
Saattaa olla, että siellä monet laskevat sen varaan, että FED laskee korkoja joko omasta aloitteestaan tai sitten kun Trump saa juntattua sopivan Yes- henkilön tehtävään.
En oikein jaksa uskoa, että korkotason lasku olisi ratkaisu Yhdysvaltojen liittovaltion velkakriisiin, joka vaikuttaa jo globaalisti kun dollarin asema on alkanut heikentyä.
Toisaalta Yhdysvalloissa valtion taloutta ympäröivä kansantalous on aina ollut talouspolitiikan keskiössä, toisin kuin Suomessa.
Meillä valtion velka tuntuu olevan keskeinen huoli, mikä on euron aikana jo melko absurdia.