Luottoluokituslaitos Fitch Ratings alensi Suomen pitkäaikaisen valuuttamääräisen luottoluokituksen tasolta AA+ tasolle AA. Vaikka luokitus laski, näkymä säilyi vakaana. Fitchin mukaan päätös heijastaa erityisesti sitä, että Suomen julkinen velka jatkaa kasvuaan, eikä nykyinen talouspolitiikka riitä vakauttamaan velkasuhdetta keskipitkällä aikavälillä.
Fitch arvioi, että Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee 86,3 prosenttiin vuonna 2025, kun se oli vielä 82,1 prosenttia vuonna 2024. Tämä taso on selvästi korkeampi kuin AA-luokituksen valtioiden 2025 ennusteiden mediaani (49,4 %).
Suomen valtionvelan ja BKT:n suhteen ennustetaan ylittävän 90 prosentin rajan vuoteen 2029 mennessä. Velkasuhteen kasvua kiihdyttävät rakenteelliset budjettialijäämät, hidas talouskasvu, korkomenojen nousu ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat julkiset menot. Lisäksi puolustusmenojen kasvu ja muut pysyvät menolisäykset vaikeuttavat velkasuhteen vakauttamista.
Hallitus on vuosina 2023 ja 2024 päättänyt yhteensä noin 9 miljardin euron sopeutustoimista, joiden tavoite oli kääntää velkasuhde laskuun vuoteen 2027 mennessä. Keinovalikoimaan sisältyi veronkorotuksia, menoleikkauksia ja sosiaalietuuksien uudistuksia. Fitch kuitenkin katsoo, etteivät jo päätetyt toimet riitä yksinään kääntämään velkakehitystä. Julkisten menojen osuus BKT:stä oli vuonna 2024 peräti 57,7 prosenttia, mikä on kansainvälisesti korkea taso. Lisäksi suunnitellut tuloveron ja yhteisöveron kevennykset vuosina 2026–2027 voivat tukea kasvua, mutta samalla heikentävät julkisen talouden tasapainoa.
Fitch ei odota suuria uusia sopeutustoimia ennen huhtikuun 2027 eduskuntavaaleja. Hallituksen esitys uudesta finanssipolitiikan laista, joka tähtää velkasuhteen yhden prosenttiyksikön vuosittaiseen pienentämiseen, on suunniteltu astumaan voimaan vasta viiden vuoden siirtymäajan jälkeen. Sen vaikutuksista tai poliittisesta toteuttamiskelpoisuudesta ei ole vielä varmuutta.
Talouskasvu jää jälkeen EU-maista
Fitch painottaa myös Suomen heikkoa toteutunutta talouskasvua. Bruttokansantuote on edelleen lähes vuoden 2019 tasolla, kun samaan aikaan EU-maiden keskimääräinen kumulatiivinen kasvu on ollut noin viisi prosenttia. Kuvalle vuodelle 2025 Fitch ennustaa Suomen talouskasvuksi 0,9 prosenttia, ja vuosina 2026–2027 hieman enemmän, 1,4–1,5 prosenttia. Nämä lukemat jäävät kuitenkin selvästi alle muiden AA-luokiteltujen maiden keskiarvon.
Verrattuna verrokkimaihin Suomi sijoittuu selvästi jälkijoukkoon. Useiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden, kuten Puolan ja Unkarin, BKT on kasvanut yli 10 prosenttia sitten vuoden 2019. Suomessa kasvu on rakenteellisesti hitaampaa muun muassa väestön ikääntymisen, vaimean tuottavuuskehityksen ja investointien alhaisen tason vuoksi.
Yksityisen kulutuksen odotetaan toipuvan vähitellen, kun reaalitulot nousevat ja inflaatio pysyy kurissa. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Suomen työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, mikä on euroalueen kolmanneksi korkein. Työttömyyden ennustetaan laskevan hieman lähivuosina, mutta pysyvän edelleen korkealla tasolla. Inflaation (HICP) odotetaan olevan 1,9 prosenttia tänä vuonna ja vakiintuvan noin kahden prosentin tasolle vuosina 2026–2027.
Vakaat rakenteet tukevat – riskit silti kasvavat
Suomen eläkejärjestelmä tarjoaa eräänlaisen puskurin. Vuonna 2024 eläkesektorin varat olivat 98 prosenttia BKT:stä, joista merkittävä osa julkisissa rahastoissa. Varojen odotetaan laskevan noin 75 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2050 mennessä. Hallitus aikoo hyödyntää järjestelmää kertaluonteisesti käyttämällä miljardi euroa valtion eläkerahastosta vuonna 2027.
Suomen pankkijärjestelmä on edelleen vahva. Pankkien vakavaraisuus (CET1) on noin 18 prosenttia, ja vaikka korkojen nousu on lisännyt asuntolainojen kustannuksia, erityisesti vaihtuvakorkoisissa lainoissa, järjestämättömien lainojen osuus on pysynyt noin 1,2 prosentissa.
Fitch ei tehnyt laadullista säätöä mallipohjaiseen luottoluokitusarvioonsa. Luokitus perustuu edelleen vahvoihin instituutioihin, eurojäsenyyteen, korkeaan tulotasoon ja eläkejärjestelmän vakauteen. Suurimmat riskit liittyvät velkaantumiseen ja geopoliittiseen epävarmuuteen – erityisesti suhteessa Venäjään.
Luottoluokitus vaikuttaa valtion rahoituskustannuksiin ja sijoittajien käsitykseen maan taloudellisesta vakaudesta. Korkea luokitus viestii markkinoille vahvasta hallinnosta ja pienestä luottoriskistä, kun taas lasku voi heijastua korkeampina korkovaatimuksina. Tämä ei aina tapahdu välittömästi, mutta velan kasvaessa ja korkotason noustessa vaikutukset voivat konkretisoitua erityisesti uusien velkojen hinnoittelussa ja sijoittajakiinnostuksessa. Myös kuntien ja valtionyhtiöiden varainhankintaan kohdistuva riskilisä voi kasvaa.
Fitchin mukaan Suomen luottoluokitusta voitaisiin nostaa, jos velkasuhde saadaan uskottavasti lasku-uralle esimerkiksi rakenteellisen sopeutuksen tai vahvemman kasvun kautta.
Mikäli näin ei käy – ja velka jatkaa kasvuaan yhdistettynä heikkoon kasvuun – seuraava luottoluokituksen lasku voi hyvinkin olla edessä jo ennen vuosikymmenen loppua.
Hyvin kirjoitettu juttu ja toivoisin jokaisen julkisen sektorin rahoituksesta päättävän henkilön lukevan tämän jutun.
Uskaltaisin sen verran vetää ”lankoja yhteen” että korostaisin puuttuvia investointeja ja heikkoa ostovoimaa.
Suomessa halutaan elää kuten Pohjoismaissa, mutta valitettavasti meiltä puuttuu valtavasti menestyviä yrityksiä, jotka tuottaisivat riittävän määrän ostovoimaa ja suomalaisittain ajateltuna hyvin tärkeitä verotuloja.
Kansantalouden terveys (pidemmällä aikavälillä) on hyvin tärkeää myös osakemarkkinoiden menestymiselle.
Meidän kannattaisi Suomessa ennakkoluulottomasti katsoa muualta maailmasta toimivia ratkaisuja talouden ongelmiin.
Kiinnittäisin myös huomiota hallinnossa työskentelevien määrään, kuntien lukumäärään, lupa-asioiden etenemiseen yms.
Meillä pitäisi korostaa yksityistalouden opetuksessa tienaamisen merkitystä ja kerta kaikkiaan hyväksyä se että kasvavassa taloudessa on tuloeroja.
Ilman suuria tuloja ei ole merkittävää ostovoimaa kotimarkkinoilla.
Ruotsissa on paljon ostovoimaa ja asuntolainoilla pitkät maksuajat, jopa ylisukupolvisia lainoja on (ainakin taannoin myönnetty) tämä on edesauttanut talouskasvua ja ruotsalaisten kotitalouksien vaurastumista.
Tietenkin ”ylisukupolviset asuntolainat esim. 60-100 vuoden lainat voivat kohdistua vain kasvualueiden hyviin osoitteisiin.
Helsingin pörssin jääminen Yhdysvaltojen vauhdista (Trumpin kausi on ollut poikkeus) ei ole puuttuvan kasvun taloudessa mikään ihme.
Onneksi Helsingin pörssissä on yrityksiä joiden menestys ei ole sidottu kotimarkkinoiden tilaan ja jotka eivät ole (ainakaan vielä) joutuneet vapaakaupan vastaisen talouspolitiikan uhreiksi.
Ehkä Suomessa pitäisi tutkia Itäistä Eurooppaa ja etsiä sieltä kasvutarinoita. Kyseiset maat ovat pääsääntöisesti nousseet liian suuren julkisen sektorin kuopastaan (sosialismi) ja voisimme katsoa mitä opittavaa sieltä olisi.
Ruotsi, Tanska ja erityisesti Norja eivät ole kovin hyviä verrokkeja, koska kyseiset kansantaloudet ovat valtavan paljon vauraampia kuin Suomi.
Päämääränä taloudellisessa mielessä ne ovat erinomaisia ja edelleen jaamme samanlaisen demokratia ja oikeusvaltiokäsityksen kuin Skandinavian maat.