Kauppalehti julkaisi perinteisen tulosennakkojutun keskiviikkona 15. lokakuuta. Lehden julkaisemat ja Factsetin kokoamat analyytikkoennusteet ”odottavat pörssiyhtiöiden keskimääräisen liikevaihdon ja liiketuloksen kasvavan vuoden takaisesta neljänneksestä alle prosentin verran, kun kymmenen viime vuoden aikana odotettu tuloskasvun mediaani (keskimmäinen havainto) on yltänyt kahdeksaan prosenttiin”.
”Analyytikot odottavat 64 yhtiön liiketuloksen kasvavan viime vuoden vertailukaudesta. Osalla kasvun odotetaan jäävän pieneksi, toisilla liiketulos on moninkertaistumassa”, Kauppalehden jutussa kerrotaan.
Kauppalehden tulosennakoissa on taulukko 15 yhtiön suurimmista liikevaihdon parantajista ja myös heikentäjistä. Sampo tulee esiin suurimpana euromääräisen liiketuloksen parantajana. Sammon liikevoitto nousee vertailukaudesta 42 prosenttia ja on ennusteen mukaan 613,6 miljoonaa euroa.
Mielenkiintoista on se, että Factsetin koko vuoden 2025 ennusteen mukaan Sammon nettotulos ei kuitenkaan parane kuin 171 miljoonaa euroa, vaikka kolmannella neljänneksellä parannusta liikevoitolla mitattuna kertyy jo 181,6 miljoonaa euroa.
Mitä ilmeisimmin kyse on operatiivisen ja kertaluonteisilla myyntivoitoilla höystetyn tuloksen eroista.
Kauppalehden liikevoiton parantajissa on mukana 15 suurinta euromääräisen liikevoiton parantajaa. Viidentenätoista on Tecnotree, joka parantaa kolmannen neljänneksen liikevoittoa ennusteen mukaan 3,3 miljoonaa euroa. Yhteensä näiden 15 suurimman liikevoiton parantajan yhteenlaskettu summa on noin +532 miljoonaa euroa.
Vastaavasti 15 suurimman liikevoiton menettäjän kärjen täyttää Nordea (-117 miljoonaa euroa), UPM-Kymmene (-117 miljoonaa euroa), Nokia (-117 miljoonaa euroa) ja Orion (-89 miljoonaa euroa).
Pienin liikevoiton menettäjä on Fiskars, jonka liikevoitto ennusteen mukaan laskee 6,0 miljoonaa euroa vuoden takaisesta vertailuneljänneksestä.
Yhteensä näiden 15 suurimman euromääräisen liikevoiton menettäjän summa on noin -767 miljoonaa euroa.
Yhteensä 15 suurinta liikevoiton parantajaa kolmannella neljänneksellä on yhteensä +532 miljoonaa euroa ja 15 suurinta menettäjää on yhteensä -767 miljoonaa euroa. Nettona näiden liikevoiton muutos on -235 miljoonaa euroa.
Jotta muista pienemmistä liikevoiton parantajista ja menettäjistä saadaan pörssiyhtiöiden keskimääräinen tulos paranemaan noin prosentin verran, pitää pienempiä kuin listan pienimmän parantajan 3,3 miljoonan parantajia olla todella paljon.
Mielenkiintoista KL:n kokoamissa vastaavissa aiemmissa ennusteissa on ollut vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen ennusteet.
Vuoden ensimmäiselle neljännekselle analyytikoiden suurimpien 15 yhtiön yhteenlaskettu liikevoiton parannus oli 221 miljoonaa euroa. Vastaavasti ensimmäiselle neljännekselle analyytikot ennustivat 15 suurimman menettäjien yhteenlasketun liikevoiton laskun olleen peräti 1553 miljoonaa euroa.
Silti analyytikot ennustivat kuitenkin tulossumman nousseen ensimmäisellä neljänneksellä. Totuus valitettavasti oli se, että yhteenlaskettu liikevoitto laski noin 18 prosenttia ja liikevoiton lasku oli yhteensä noin 1,2 miljardia euroa.
Analyytikoiden (Factset) ja Kauppalehden kokoama tilasto Helsingin pörssin keskimmäisen eli mediaaniyhtiön liiketuloksen muutoksesta viiden viimeisen neljänneksen aikana on ennustettu kasvavan vertailuneljänneksestä noin plus kolmen ja plus kahdeksan prosentin lukemilla.
Valitettavasti totuus on ollut toisenlainen, sillä Helsingin pörssin päälistan keskimmäisen yhtiön liikevoiton muutos oli aina negatiivinen.
Analyytikot ovat jo yli vuoden verran jokaisella neljänneksellä ennustaneet keskimmäisen yhtiön liikevoiton parantuvan, vaikka se todellisuudessa laski jokaisella neljänneksellä. Analyytikot ovat KL:n kuvion mukaan ennustaneet keskimmäisen yhtiön liikevoiton laskua koronavuoden 2020 jälkeen vain kerran, vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.
Analyytikoiden ennusteisiin saa siis uskoa, mutta omalla vastuulla!
