Lapsilisien sijoittamisella voi olla suuremmat vaikutukset kuin ajattelitkaan.
Lapsilisien sijoittamisella voi olla suuremmat vaikutukset kuin ajattelitkaan.
Nykyään puhutaan paljon taloudellisen riippumattomuuden tai vapauden saavuttamisesta ja moni sijoittaja, itseni mukaan lukien, tähtää toiminnallaan tuohon tavoitteeseen. Aika on vaurastumisessa rahaa, sen tietävät kaikki vähänkään sijoittamisen periaatteisiin perehtyneet, ja aikaisin aloitettu säästäminen tuottaa korkoa korolle-ilmiön ansiosta yleensä paljon enemmän rahaa kuin myöhäisemmin aloitettu.
Tämän perusteella vanhemmat tekevät lapsukaiselleen suuren palveluksen, mikäli päättävät välittömän kuluttamisen sijaan laittaa lapsilisärahat kasvamaan pienokaisen tulevaisuutta varten. Itse olenkin päättänyt mahdollisten omien lapsieni kohdalla toimia juuri niin, jotta lapsillani on sitten aikanaan itsenäistä elämäänsä aloittaessaan jonkinlainen pesämuna taloutta turvaamassa. Ja jos lapsestaan saa oikein fiksun koulittua, niin myös hänen tulevaa eläkettään.
Lapsilisän suuruus (noin 100€/kk) on sen kokoinen summa, että sen lahjoittamisesta kuukausittain ei koidu verotuksellisesti mitään haittaa. Yksi ihminen on tähän saakka saanut lahjoittaa toiselle kolmen vuoden aikana 4000 euroa alittavan summan verovapaasti ja lapsilisistä syntyvä summa jää reilusti tuon summan alle. Vuoden 2017 alusta verotus on hallituksen esityksestä vieläpä kevenemässä siten, että pienimmän verotettavan lahjan rajapyykki nousee tuhannella eurolla, jolloin lapselle voi halutessaan lahjoittaa verovapaasti enemmänkin kuin lapsilisien määrän.
”Parastahan tietysti olisi, että lapsi oppisi säästämisen tärkeyden ennen täysi-ikäisyyttä ja jatkaisi vanhempiensa aloittamaa pitkäjänteistä säästämistä ainakin jonkinlaisella siivulla tuosta saamastaan pesämunasta.”
Lapsilisähän on tarkoitettu lapsiperheen toimeentulon tukemiseksi kulujen kasvaessa lapsen myötä. Mutta jos perheen talous suinkin sallii, voi lapsilisien säästäminen ja sijoittaminen fiksusti olla niin lapsen kuin vanhempien kannalta järkevämpää, sillä korkoa korolle-efektin myötä lapsi pystyy täysi-ikäistyttyään tekemään rahoilla huomattavasti suurempia hankintoja kuin mitä vanhemmat olisivat aikanaan samoilla rahoilla pystyneet tekemään. Parastahan tietysti olisi, että lapsi oppisi säästämisen tärkeyden ennen täysi-ikäisyyttä ja jatkaisi vanhempiensa aloittamaa säästämistä ainakin jonkinlaisella siivulla tuosta saamastaan pesämunasta.
Pääseekö satasella nyt suuriin summiin kuitenkaan?
Millaisista summista sitten puhutaan? 17 vuoden aikana kuukausittain osakerahastoon säästettynä ja keskimääräistä 8 prosentin tuottoa tehneenä potti olisi lopulta noin 42 000 euroa.* Tilille säästettynä varoja taas kertyisi noin 20 000. Osakkeisiin sijoitettuna lopputulos olisi siis noin tuplaten verrattuna tilisäästämiseen! Tilisäästämistä tästä näkökulmasta katsottuna voidaan kärjistäen sanoa suorastaan rahan hukkaan heittämiseksi, sillä jos sinulla on mahdollisuus tuplata lopullinen potti, miksi et sitä tekisi?
Mutta mitä sitten tapahtuisi, jos lapsilisäpotin antaisi 17 vuoden jälkeen olla rauhassa, eikä siellä oleviin varoihin kajottaisi ennen kuin lapsi itse on lähellä eläkeikää? Siinä tapauksessa vanhemmat olisivat mahdollistaneet lapselleen oikein lokoisat ja huolettomat eläkepäivät, kun maailman 8. ihmeeksikin sanottu korkoa korolle –ilmiö pamauttaisi miljoonan rajan rikki lapsen ollessa 60-vuotias! (Katso tämä havainnollistava artikkeli aiheesta.)
Mihin sijoittaa?
Lapselle voi säästää myös suoriin osakkeisiin, mutta osakerahasto on parempi vaihtoehto, mikäli vanhemmat haluavat mahdollisimman helpon ja aikaa viemättömän ratkaisun. Jokaisella pankilla on omat osakerahastonsa, joten niitä löytyy todella laaja tarjonta eri maantieteellisille alueille ja toimialoille hajautettuna. Itse suosin kuitenkin nykyään indeksirahastoja niiden pienten kulujen vuoksi ja kulut ovatkin rahaston valinnassa yksi tärkeimmistä huomionarvoisista asioista. Hallinnointipalkkiot ja muut rahaston kulut saattavat tuntua pieniltä, mutta pitkän ajan kuluessa ne syövät tuottoa huomattavasti verrattuna esimerkiksi hyvin pienikuluisiin tai jopa täysin kuluttomiin indeksirahastoihin.
Vanhemmat voivat lapselle säästäessään ajatella myös pelaavansa vähän omaankin pussiinsa, kun täysi-ikäisellä on lopulta noin 40 tuhannen edestä varoja käytettävänään vaikkapa ensiasunnon ostossa hyödynnettäväksi. Vanhemmat eivät joudu huolehtimaan lapsensa pärjäämisestä tai toisaalta tässä vaiheessa panostamaan enää rahallisesti niin paljon lapsen taloudelliseen tukemiseen.
Sitä paitsi, kun nuori on vuosien saatossa otettu mukaan säästämisharjoituksiin, voivat vanhemmat suhtautua levollisin mielin ja nauttia hyvin ansaitusta vapaudestaan nuoren puunatessa omaa ensimmäistä kotiaan tai miettiessään suunnitelmaa oman taloudellisen vapautensa toteuttamiseksi.
*Kirjoituksessa käytetyt esimerkkisummat ovat suuntaa antavia ja ne on saatu Seligsonin tuottolaskurilla, jossa on käytetty sijoituskohteena OMX Helsinki 25 -indeksiosuusrahastoa.
No joo!entä jos lapsilisät pitää sijoittaa jokapäiväiseen leipään?niille,ketkä sijoittaa lapsilisiä osakkeisiin,pörssiin ei tulis maksaa lapsilisät ollenkaan.lapsilisä on tarkoitettu lapsen toimeentulon turvaamiseksi sillä hetkellä.että tämä tästä.