Yhdysvalloissa S&P 500 tuotti 2024 noin +25–26 prosenttia ja Nasdaq vielä enemmän, noin +31 prosenttia, mikä kuvastaa kasvupainotteisten yhtiöiden ylivoimaa korkohuipun jälkeen. Vuonna 2025 nousu jatkui, mutta hieman maltillisemmin: S&P 500:n kokonaistuotto oli noin +17,9 prosenttia, mutta ilman suurimpia teknoyhtiöitä tuotto olisi jäänyt selvästi heikommaksi.
MSCI North America -indeksin viiden vuoden annualisoidut tuotot olivat syyskuun 2025 lopussa noin 16 prosenttia, mikä tarkoittaa, että sijoittaja, joka on ollut mukana koko tämän jakson, on saanut poikkeuksellisen vahvan palkkion osakeriskistä.
Mahtiseitsikko eli seitsemän Pohjois-Amerikan suurinta yhtiötä ovat viimeisen kolmen vuoden aikana vastanneet huomattavasta osasta S&P 500:n kokonaistuotoista ja tuloskasvusta.
S&P Dow Jonesin analyysin mukaan kolmen vuoden jaksolla mahtiseitsikko on tuottanut noin 55 prosenttia indeksin kokonaistuotosta; vuoden 2025 +17,9 prosentin tuotto olisi ilman niitä ollut vain noin +10,4 prosenttia.
Pelkästään vuonna 2025 mahtiseitsikko vastasi noin 42 prosentista S&P 500:n vuosituotosta. Sirujätti Nvidia yksin antoi yli 15 prosenttia indeksin kokonaistuotosta, mikä kertoo tekoälyinvestointisyklin voimasta.
Arvostuskertoimet koholla
Samalla Pohjois-Amerikan osakkeiden arvostuskertoimet ovat nousseet korkealle. Esimerkiksi S&P 500 -indeksin Shillerin P/E -kerroin on noussut jo tasolle 40x, mikä ylittää selvästi pitkän aikavälin keskimääräisen 17,7x-tason. Vain it-kuplan aikana kerroin kävi korkeammalla.
Shillerin P/E (CAPE‑kerroin) on arvostusmittari, jossa indeksin nykyinen hinta jaetaan viimeisten kymmenen vuoden keskimääräisillä, inflaatiokorjatuilla tuloksilla osaketta kohden.
Pohjois-Amerikan osakkeet laskettiin OP Varainhoidon salkuissa alipainoon markkinan pitkän vahvan nousun jälkeen.
Korkea arvostus, kasvanut poliittinen epävarmuus ja dollarin heikkenemispaineet vähentävät Pohjois-Amerikan houkuttelevuutta.
”Emme ole negatiivisia Yhdysvaltain osakkeiden näkymistä, mutta uskomme, että muilla markkinoilla on tarjolla parempia tuottoja Amerikan osakemarkkinoiden pitkään kestäneen nousun jälkeen”, sanoo OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen.
Muutos tehtiin jo viime viikolla ennen Yhdysvaltain tuoreimpia tulliuhkauksia. Trump ilmoitti lisätulleista osalle Euroopan maita, jos Yhdysvallat ei saa Grönlantia.
Donald Trumpin viikonlopun uhkaukset Euroopalle toivat kuitenkin muistutuksen poliittisesta riskistä sekä epävarmuudesta, jota Trump voi osakemarkkinoille aiheuttaa.
USA:n politiikka huolettaa
Suomisen mukaan epävarmuutta aiheuttavan politiikan vaikutukset eivät näy ainoastaan osakkeissa vaan myös valuutoissa.
”Yhdysvaltain hallinto haluaa heikomman dollarin, mikä on riski eurosijoittajan kannalta. Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat myös arvostukseltaan kalliit.”
Yhdysvaltain politiikka herättää nyt huolta joissakin sijoittajissa, mutta edelleen maailman talous on Yhdysvalloista riippuvainen, joten Amerikka on olennainen osa sijoitusmarkkinaa ja sijoitussalkkuja, painottaa Suominen.
”Vaikea nähdä, että sijoittajat suuressa mittakaavassa pakenisivat Amerikasta. Ennemminkin tämän hetken tilanne kannustaa hajauttamaan varoja laajemmin”, Suominen rauhoittelee.
Tuoreessa allokaatiomuutoksessa sijoituksia lisättiin puolestaan jo ennestään ylipainossa olleille kehittyvien maiden ja Euroopan osakemarkkinoille.
”Arvostus on näillä markkinoilla selvästi Yhdysvaltoja edullisempi. Lisäksi niin Saksassa kuin Kiinassa valtiot ovat voimakkaasti tukemassa talouden kasvua. Euroopan osakemarkkinoilla lisäsimme erityisesti pohjoismaisia osakkeita”, sanoo Suominen.
Päästrategin mukaan uusimmat tulliuhkaukset ovat huono uutinen markkinoille, mutta niiden vaikutukset jäänevät pahimmillaankin rajallisiksi, lisää Suominen.
