Viikko alkoi rahoitusmarkkinoilla dramaattisesti. Yhdysvaltalainen WTI-raakaöljy kallistui noin 18 prosenttia ja nousi yli 107 dollariin tynnyriltä, kun kansainvälinen Brent-viitelaatu kipusi noin 17 prosenttia ja ylitti 108 dollarin tason.
Maaliskuun aikana Brent-laadun hinta on kivunnut jo lähes 50 prosenttia.
Vastaavia hintoja ei ole nähty sitten vuoden 2022 energiakriisin.
Dow Jones -indeksin futuurit ovat maanantaiaamuna Suomen aikaa kello 9.25 noin 1,8 prosentin laskussa. S&P 500 -futuurit ovat 1,6 prosentin laskussa ja teknologiapainotteinen Nasdaq noin 1,8 prosenttia. Jo edellisviikko oli osakemarkkinoille karu: Dow Jones sulki perjantaina lähes kolme prosenttia viikkoa aiempaa alempana, mikä oli indeksin jyrkin viikkolasku sitten huhtikuun 2025, jolloin Trumpin hallinnon tullihuolet ravistelivat markkinoita.
S&P 500 menetti viikossa noin kaksi prosenttia ja Nasdaq Composite vajaat puolitoista prosenttia. Osakemarkkinoiden reaktiot ovat siten toistaiseksi olleet maltillisia.
Markkinoiden hermostuneisuutta kuvaava VIX-indeksi on jyrkässä 24 prosentin nousussa.
Syy raakaöljyn hinnannousuun ja markkinoiden hermoiluun on lopulta yksinkertainen: Hormuzinsalmi on käytännössä kiinni.
Kapea meriväylä Iranin ja Omanin välissä on maailman öljykaupan tärkein pullonkaula, jonka kautta kulkee normaalisti noin viidennes globaalista raakaöljystä ja merkittävä osa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n viennistä.
Tankkerikuljetukset salmen läpi ovat romahtaneet sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat helmikuun lopussa koordinoidut iskut Iranin ydinohjelmaa ja johtoa vastaan. Useita tankkerialuksia on osunut ammusten sirpaleista salmen läheisyydessä, ja varustamot ovat vetäytyneet alueelta.
Lukuja tarkastelemalla mittakaava hahmottuu. Normaalisti salmesta kulkee vuorokaudessa keskimäärin 24 raakaöljytankkeria. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä niitä oli neljä, ja niistäkin kolme purjehti Iranin lipun alla.
Kuwait leikkaa, Irakin tuotanto romahti
Seuraukset tuottajamaille ovat olleet rajuja. Kuwait on vahvistanut vähentävänsä tuotantoaan, vaikka ei ole kertonut leikkausten laajuutta. Irakin tuotanto on raporttien mukaan pudonnut noin 70 prosenttia.
Seuraavana vuorossa ovat todennäköisesti Yhdistyneet arabiemiirikunnat, sillä alueen öljyvarastot täyttyvät nopeasti ilman tankkereita.
Energiatutkimusyhtiö Rapidan Energy Groupin arvion mukaan konflikti on keskeyttänyt 20 prosenttia maailman öljytarjonnasta yhdeksän vuorokauden ajan. Vertailun vuoksi: Suezin kriisi 1956–1957, joka on tähän asti ollut mittavin toimitushäiriö öljymarkkinoiden historiassa, häiritsi vajaata kymmentä prosenttia tarjonnasta.
Investointipankki RBC:n analyytikko Helima Croft on todennut, että merkittävä osa OPEC-maiden tuotantokapasiteetista uhkaa muuttua käytännössä hyödyttömäksi ilman meriyhteyttä markkinoille.
Irak saattaa joutua sulkemaan kenttiään kokonaan, jos vientiä ei saada käyntiin. Kenttien uudelleenkäynnistäminen ei ole merkityksetön operaatio: Rystad Energyn Amerikan kaupallisen tiimin johtaja Amir Zaman on varoittanut, että tuotannon palautuminen voi kestää päivistä kuukausiin kentän iän ja tyypin mukaan.
Iran on puolestaan kohdistanut iskuja alueen jalostamoihin ja terminaaleihin, mikä lisää toimitusketjun häiriöitä entisestään. Tilanne ruokkii siis itseään: mitä pidempään salmi pysyy kiinni, sitä syvemmälle tuotantovaikutukset ulottuvat ja sitä hitaampaa palautuminen on.
Keskuspankin yhtälö muuttui hankalammaksi
Keskiviikkona julkaistaan USA:n helmikuun kuluttajahintaindeksi eli CPI ja perjantaina tammikuun henkilökohtaisten kulutusmenojen hintaindeksi eli PCE. Kumpikaan ei vielä heijasta öljyn dramaattista nousua, mutta markkinat seuraavat lukuja tavallista tiiviimmin etsiessään viitteitä inflaation suunnasta jo ennen energiashokkia.
San Franciscon Federal Reserve -pankin pääjohtaja Mary Daly totesi perjantaina helmikuun odotettua heikomman työllisyysraportin vaikeuttavan rahapolitiikan suunnittelua. Työmarkkinat jäähtyvät, mutta inflaatio ei hellitä.
Nyt öljyn hintapiikki uhkaa kaventaa Fedin liikkumavaraa koronlaskuissa juuri kun talous tarvitsisi tukea.
Goldman Sachs ennakoi jo aiemmin viikolla, että öljyn hinta ylittää sadan dollarin rajan, mikäli merkkejä ratkaisusta ei ilmaannu. Ennuste osui kohdalleen nopeammin kuin moni ehti odottaa. Pankki varoitti myös, että viiden viikon pituinen Hormuzinsalmen häiriö voisi nostaa Brentin jopa sataan dollariin tynnyriltä, mutta todellisuudessa yhdeksän päivän sulku on jo riittänyt ylittämään tuon tason selvästi.
Sinänsä markkinoiden öljyn hinnan ennakointi on epäonnistunut tämän kriisin aikana toistuvasti. Vielä helmikuussa J.P. Morganin perusennuste Brentille oli 60 dollaria tynnyriltä koko vuodelle 2026. Analyytikot pitivät geopoliittista riskiä tuolloin hallittavana ja arvioivat, ettei Yhdysvallat kohdista iskuja Iranin öljyntuotantoinfrastruktuuriin. Helmikuun lopun tapahtumat osoittivat nämä laskelmat perusteellisesti vääriksi.
Tuloskauden viesti kiinnostaa nyt erityisen paljon
Yhtiötuloksista seurataan tällä viikolla ensimmäisenä Hewlett Packard Enterprisen raporttia maanantai-iltana. Viikon aikana vuorossa ovat pilvipalveluyhtiö Oracle, ohjelmistotalo Adobe ja urheilukauppaketju Dick’s Sporting Goods.
Teknologiayhtiöiden tulokset kiinnostavat erityisesti siksi, että energiahintojen nousu nostaa datakeskusten käyttökustannuksia. Varovaiset ennusteet voisivat kiihdyttää myyntipaineita sektorilla, jossa arvostustasot ovat edelleen korkeita.
Yhdysvaltain osakemarkkina on toistaiseksi välttynyt varsinaiselta romahdukselta sodan alettua. Dow Jones putosi ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä jopa 1 200 pistettä, mutta toipui osan päivän tappioista. Viikon mittaan laskusuunta kuitenkin vahvistui, ja perjantain heikko työllisyysraportti vei viimeisetkin toiveet nopeasta käänteestä.
Yhdysvaltain bensiinin keskihinta on noussut sodanaikana noin 45 senttiä gallonalta ja oli sunnuntaina 3,45 dollaria.
Senaatin demokraattien vähemmistöjohtaja Chuck Schumer vaati sunnuntaina presidentti Trumpia vapauttamaan öljyä strategisesta reservistä. Republikaanit ovat suhtautuneet ajatukseen varauksellisesti, kenties siksi, että he kritisoivat aikoinaan voimakkaasti presidentti Bidenin vastaavaa päätöstä vuonna 2022.
Jos pumppuhinnat jatkavat nousuaan, poliittinen taktikointi voi muuttua nopeasti ennen välivaaleja.
Hyvin todennäköisesti Trump ei osannut lainkaan kuvitella, mitä hyökkäyksestä voisi seurata. Hänellä oli mielessä Venezuelan operaation onnistuminen ja että tämän hän pystyisi hoitamaan samalla tavalla. Nyt Trump on ennenpitkään pakotettu lähettämään maajoukot ja tuloksena on samanlainen katastrofi kuin Irakin sota. Satojatuhansia viattomia iranilaisia kuolee, Eurooppaan suuntautuu uusi pakolaistulva, mutta hyvää on ainakin, että Trumpin kannatus romahtaa. Toivottavasti Iran saa siinä sivussa sentään paremmat johtajat.
Trump näköjään jänistää jälleen. En olisi uskonut, että näin helposti/nopeasti.