Iranin sodan vaikutus Suomen polttoainehintoihin on ollut tuntuva. Israel ja Yhdysvallat aloittivat iskut Iraniin 28. helmikuuta 2026, ja Iran vastasi sulkemalla Hormuzinsalmen, jonka kautta kulkee noin viidennes maailman öljystä. Meriliikenne salmessa pysähtyi käytännössä kokonaan.
Ennen sodan alkua WTI-raakaöljyn hinta liikkui noin 60 dollarin kieppeillä barrelilta – nyt hinta on liki kaksinkertaistunut. Brent-laadun barrelihinta on asettunut noin 110 dollariin.
Suomessa vaikutus näkyy suoraan pumpulla. Tammikuussa 2026, ennen sodan alkua, bensiini 95:n ja dieselin keskihinnat olivat molemmat 1,80 euroa litralta. Nyt dieselin hinta on noussut 2,18 euroon litralta ja bensiinikin liikkuu lähellä kahden euron rajaa. Keskuskauppakamarin Hanna Kalenoja arvioi nousuksi noin 30 senttiä litralta sodan alkamisesta.
Hintojen palautuminen ei ole nopeaa, vaikka tulitauko saataisiin. Sodassa on tuhottu öljyn tuotantorakenteita ja jalostamoita on ajettu alas, ja kuljetusreittien palauttaminen veisi oman aikansa. Kotimainen kustannuspaine lisää painetta: uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite nousi tänä vuonna 19,5 prosenttiin.
Tuorein käänne on, että Iran ja Yhdysvallat ovat sopineet kahden viikon tulitauosta, johon kuuluu Hormuzinsalmen avaaminen. Brent-raakaöljyn hinta laski viisi prosenttia ilmoituksen jälkeen. Rauhanneuvottelut jatkuvat Pakistanissa, mutta lopputulos on täysin avoin. Käytännössä suomalainen autoilija maksaa tankillisesta nyt arviolta 20–30 euroa enemmän kuin ennen sotaa.
Tällä hetkellä moni suomalainen pohtii parhaillaan autoilun kustannusten hallintaa. Vaihtoautokauppa Saka muistuttaakin, että oikealla autovalinnalla ja myös ajotyylillä autoilun kustannuksia voi laskea merkittävästi ja tehdä arjesta ennakoitavampaa.
”Autokaupassa emme voi vaikuttaa maailmanpolitiikkaan, mutta voimme vaikuttaa siihen, millä välineillä asiakkaamme kohtaavat arjen kustannukset. Moni saattaakin nyt miettiä, että tuleeko nykyinen auto kalliimmaksi pitää kuin entä jos sen vaihtaisi modernimpaan, pienikulutuksiseen malliin tai edulliseen täyssähköautoon,” sanoo Sakan myyntijohtaja Jaakko Poukkula.
Saka listaa kolme selvää säästötapaa autoilun kustannusten hillitsemiseen
Ensinnäkin nykyteknologian polttomoottoriautot ovat huomattavasti taloudellisempia kuin viisi tai kymmenen vuotta vanhat vastaavat. Pienempi kulutus tarkoittaa suoraa säästöä jokaisella tankkauksella.
Esimerkiksi vanhempi bensa-auto kahden euron litrahinnalla ja kahdeksan euron kulutuksella 100 kilometriä kohden maksaa kahden euron litrahinnalla noin 16 euroa sadalla kilometrillä. Sen sijaan moderni ja pienipäästöinen bensa-auto kuluttaa vain 4-5 litraa sadalla kilometrillä, joten kustannukset jäävät 8-10 euroon 100 kilometrillä.
Sähköautoilu on vakiinnuttanut paikkansa taloudellisena vaihtoehtona, Saka muistuttaa. Kun polttoaineen hinta nousee, sähköautoilijan säästö verrattuna polttomoottoriautoiluun korostuu entisestään.
Jos vanhempi bensa-auto kuluttaa kahdeksan litraa sadalla kilometrillä eli maksaa 16 euroa, niin sähköauto tyypillisen lataajan siirto- ja sähköhinnoilla kuluttaa 21 kilowattituntia 100 kilometrillä. Siten sähköautolla 100 kilometrin ajo maksaa vain 2,30 euroa. Sakan laskelmassa on oletettu, että sähkökustannus on siirtohinta mukaan lukien 11 senttiä kilowattitunnilta.
Ajotavalla ja huolenpidolla on myös vaikutusta kustannuksiin.
Sakan mukaan tärkein säästövinkki kulutuksen pienentämiseen on ajonopeus. Turhat ohitukset, kiihdytykset ja sähköautossa lisäilmanvastus (kuten suksiboxi) kasvattaa kulutusta merkittävästi.
Lisäksi auton säännöllinen huolto, hyvät renkaat ja rengaspaineet pienentävät vierintävastusta merkittävästi, joten kuluja mietittäessä nämä asiat kannattaa tarkistaa ensimmäisenä.
Kolme kilometriä työmatka. Auto kesäksi pois vakuutuksesta. Sorry, tulee lisää työttömiä.