Kehysriihen verolinjaukset etenevät nyt valmistelussa. Valtiovarainministeriö (VM) lähetti lausunnoille esitysluonnoksen, jolla nostettaisiin kotitalousvähennystä ja kevennettäisiin matkakuluvähennyksen omavastuuta. Lisäksi liikunta- ja kulttuurietuun tehtäisiin inflaatiokorjaus.
Ehdotetut muutokset peruisivat osittain ne leikkaukset, jotka hallitus toteutti vuoden 2025 alussa. Korotus toisi kotitalousvähennyksen lähemmäs sitä tasoa, jolla se oli ennen leikkauksia.
Nykyisin kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 1 600 euroa henkilöä kohden vuodessa. Yrityksiltä ostetuista palveluista vähennyskelpoista on 35 prosenttia työn osuudesta ja maksetusta palkasta 13 prosenttia. Omavastuu on 150 euroa.
Esityksen mukaan enimmäismäärä nousisi määräaikaisesti 2 100 euroon vuosiksi 2026 ja 2027. Yritysten työkustannuksista vähennysprosentti palaisi 40 prosenttiin ja palkasta 15 prosenttiin.
Ennen vuoden 2025 leikkauksia enimmäismäärä oli 2 250 euroa, vähennysprosentit 40 ja 15 sekä omavastuu 100 euroa. Esitys ei siis palauttaisi tilannetta täysin entiselleen, sillä omavastuun kohtaloon ei luonnoksessa suoraan viitata.
Työmatkavähennyksen omavastuu helpottuisi vuodeksi
Pendelöivien työntekijöiden verotusta kevennettäisiin niin ikään määräaikaisesti. Matkakuluvähennyksen omavastuuosuus laskisi vuodeksi 2026 nykyisestä 800 euroon, ja vähennyksen enimmäismäärä pysyisi ennallaan.
Verohallinnon mukaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen omavastuu on vuosina 2024–2026 ollut 900 euroa. Vähennyksen enimmäismäärä on tällä hetkellä 7 000 euroa.
Käytännössä omavastuun aleneminen 100 eurolla tarkoittaisi sitä, että työmatkakuluja saisi vähentää nykyistä alemmalta kynnykseltä. Hyöty kohdistuisi etenkin niihin palkansaajiin, joilla matkakulut jäävät juuri nykyisen omavastuun yläpuolelle.
Hallitus on aiemmin nostanut juuri matkakuluvähennyksen omavastuuta osana julkisen talouden sopeuttamista. Nyt ehdotettu muutos kulkee päinvastaiseen suuntaan, joskin vain vuodeksi.
Liikunta- ja kulttuurietuun ensimmäinen tarkistus
Liikunta- ja kulttuurietuun valmistellaan inflaatiokorjausta. Työntekijän verovapaan edun enimmäismäärä nousisi 400 eurosta 540 euroon.
Hallituksen mukaan kyseessä on inflaatiokorjaus, joka palauttaa verovapaan edun reaaliarvoa.
Samalla virikesetelin käyttöalaa laajennettaisiin. Etu kattaisi jatkossa myös esimerkiksi kalastuksen ja metsästyksen, mikä laajentaa setelin käyttötarkoituksia perinteisistä liikunta- ja kulttuuripalveluista.
Käytännössä työnantaja voi jo nykyisin tarjota työntekijälle verovapaan liikunta- ja kulttuurisetelin, joka kohdistuu liikuntapalveluihin tai kulttuuritilaisuuksiin. Kalastus ja metsästys ovat tähän asti olleet edun ulkopuolella.
Tavoitteena palvelukysyntä ja rakennusalan elvytys
Hallitus perustelee muutoksia talouskasvun tukemisella ja julkisen talouden vahvistamisella. Erityisesti kotitalousvähennyksen korotuksella tavoitellaan kotitalouksien palvelukysynnän kasvua ja pitkään taantumassa olleen rakennusalan elvyttämistä.
Työmatkavähennyksen kevennys puolestaan vähentäisi pendelöivien palkansaajien kustannuksia. Tämä on tosin vain määräaikainen helpotus.
Verovähennysten korotukset pienentävät verokertymää lyhyellä aikavälillä, mutta hallitus arvioi niiden tukevan työllisyyttä ja palveluyritysten liikevaihtoa.
Kun lausuntokierros päättyy 22. toukokuuta, esitys etenee hallituksen päätöksentekoon ja sen jälkeen eduskuntaan.
Kotitalouksien kannattaa seurata, vahvistuvatko luonnoksessa esitetyt korotukset sellaisinaan – etenkin remonttia tai siivouspalveluiden hankintaa harkitsevat saattavat saada päätöksellä parin sadan euron lisähyödyn vähennyksen kautta.
Lue myös tämä: Näin suomalaisten verotus muuttuu vuonna 2026
