Hallitus tekee useita muutoksia tuloverotukseen. Hyvätuloisten verotus kiristyy, mutta lapsiperheet saavat uuden vähennyksen.
Valtiovarainministeriö (VM) kertoo tiedotteessaan, että hallitusohjelman mukaan ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Osana julkisen talouden lisäsopeutustoimia hallitus päätti kevään kehysriihessä, että vuonna 2025 tarkistus jätetään tekemättä tuloveroasteikon kahteen ylimpään tuloluokkaan.
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään näin ollen indeksitarkistus muihin kuin asteikon kahteen ylimpään tuloluokkaan. Indeksitarkistus on suuruudeltaan 3,4 prosenttia.
Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon tulorajoja, lukuun ottamatta kahta ylintä tulorajaa, sekä muuttamalla perusvähennyksen enimmäismäärää ja työtulovähennyksen enimmäismäärää, poistuman tulorajoja sekä toista poistumaprosenttia.
VM arvioi tämän vähentävän ansiotuloveroja hieman yli 700 miljoonalla eurolla. Indeksitarkistuksen alimitoitus kahden ylimmän tuloluokan osalta kasvattaa verotuloja yhteensä noin 54 miljoonalla eurolla suhteessa siihen, että indeksitarkistus tehtäisiin täysimääräisenä kaikkiin tuloluokkiin.
Indeksitarkistuksen lisäksi tuloveroasteikon toiseksi ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 0,25 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia korotetaan 0,25 prosenttiyksiköllä osana kokonaisuutta, jossa ansiotulovähennys korvataan työtulovähennyksellä.
Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2025
| Verotettava ansiotulo, euroa | Vero alarajan kohdalla, euroa | Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % |
|---|---|---|
| 0–21 200 | 0 | 12,64 |
| 21 200–31 500 | 2 679,68 | 19 |
| 31 500–52 100 | 4 636,68 | 30,25 |
| 52 100–88 200 | 10 868,18 | 34 |
| 88 200–150 000 | 23 142,18 | 41,75 |
| 150 000– | 48 943,68 | 44,25 |
Muutoksia tuloverotuksen vähennyksiin
Perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 980 eurosta 4 115 euroon. Perusvähennys vähentää ansiotulojen määrää, josta verot maksetaan.
Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 4 115 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 5 400 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin 13 800 euron vuosituloilla.
Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 27 000 euron vuosituloille, palkkatulon saajalla noin 30 200 euron vuosituloille ja eläketulon saajalla noin 30 600 euron vuosituloille.
Ansiotulovähennys poistetaan, ja se korvataan korottamalla ensisijaisesti valtion tuloverosta tehtävää työtulovähennystä. Tämä korottaa kuntien verotuloja.
Lisäksi työtulovähennystä korotetaan työn verotuksen keventämiseksi noin 100 miljoonalla eurolla painottuen pieni- ja keskituloisiin. Työtulovähennykseen tehdään myös ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen edellyttämät muutokset.
Muutosten seurauksena työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee 2 140 eurosta 3 225 euroon. Kun palkkatulo on noin 125 200 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä.
Työtulovähennykseen tulee lapsikorotus
Työtulovähennyksessä otetaan käyttöön lapsikorotus. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaan 50 eurolla jokaisesta verovelvollisen huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena.
Työtulojen perusteella määräytyvän ja verosta tehtävän työtulovähennyksen enimmäismäärä olisi siten korkeampi alaikäisten lasten huoltajilla. Korotuksessa ei olisi lasten lukumäärään perustuvaa enimmäismäärää.
Työtulovähennyksen lapsikorotuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 90 miljoonalla eurolla.
Osana julkisen talouden lisäsopeutustoimia eläketulon verotusta kiristetään pienentämällä eläketulovähennystä. Vähennyksen pienentäminen toteutetaan korottamalla vähennyksen toista poistumaprosenttia, eli vähennys poistuisi nykyistä nopeammin tulojen kasvaessa.
Tämä kiristää eläketulon verotusta noin 22 500–57 500 euroa eläkettä vuodessa saavien kohdalla. Eläketulovähennyksen pienentämisen arvioidaan kasvattavan verotuloja noin 150 miljoonalla eurolla.
Kotitalousvähennys pienenee
Kotitalousvähennystä pienennetään noin 100 miljoonalla eurolla osana julkisen talouden lisäsopeutustoimia.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 250 eurosta 1 600 euroon. Vähennysprosenttia alennetaan työkorvausten kohdalla 40 prosentista 35 prosenttiin ja palkkojen kohdalla 15 prosentista 13 prosenttiin. Vähennyksen omavastuu nousee 100 eurosta 150 euroon.
Kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön sekä fysio- tai toimintaterapian perusteella vuosina 2022–2024 myönnettävä määräaikainen korotettu kotitalousvähennys päättyy voimassa olevan lain mukaisesti vuoden 2024 loppuun. Jatkossa näiden töiden perusteella myönnetään kotitalousvähennystä vähennyksen yleisten perusteiden mukaisesti.
Öljylämmityksestä luopuminen säilyy voimassa olevan lain mukaisesti korotetun kotitalousvähennyksen piirissä vuoden 2027 loppuun. Öljylämmityksestä luopuminen on kotitalousvähennyksen yleisen omavastuun piirissä, joten omavastuun korotus koskee myös öljylämmityksestä luopumisen perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä.
Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamista jatketaan, koulutusvähennys poistuu
Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamista 170 eurolla kuukaudessa jatketaan vuoden 2029 loppuun. Tavoitteena on kannustaa valitsemaan työsuhdeautoksi nollapäästöinen auto ja siten lisätä nollapäästöisten autojen osuutta autokannasta.
Elinkeinoverolaista ja maatilatalouden tuloverolaista kumotaan työnantajan koulutusvähennystä koskevat säännökset, koska työnantajan koulutusvähennyksestä luovutaan. Koulutusvähennyksen käyttö on jäänyt alkuperäistä arviota vähäisemmäksi, eikä sen ole katsottu täyttäneen sille asetettuja tavoitteita.
Työnantaja voi edelleen kustantaa työntekijän koulutusta verovapaasti tuloverolain 69 b §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajan maksamien muuttokustannusten verovapautta laajennetaan siten, että työnantajan maksamat työntekijän ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja siihen liittyvät matkustamiskustannukset katsotaan työntekijälle kokonaan verovapaaksi etuudeksi aina, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi.
Muutto- ja siihen liittyvinä matkakustannuksina pidetään myös työnantajan työntekijälle ja tämän perheenjäsenelle ottamaa komennusmatkavakuutusta.
Finanssialan asiakasetujen verotusta uudistetaan, käyttömahdollisuus aiempaa rajatumpaa
Tuloverolakiin lisätään säännökset luottojen, talletusten ja sijoitusten perusteella kertyvien tai muodostuvien asiakasetujen verotuksesta. Tältä osin verotusta uudistetaan vuodesta 2026 alkaen.
Asiakasbonus, -hyvitys, -alennus tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva rahanarvoinen etu on luonnollisen henkilön ja kuolinpesän veronalaista pääomatuloa, jos etu kertyy tai muodostuu yksityistalouden luottojen, talletusten, sijoitusten, sijoitusvakuutusten, vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tai kapitalisaatiosopimusten määrän tai arvon perusteella.
Etu on kuitenkin verovapaata tuloa siltä osin, kuin etu käytettään tai se kohdistuu edellä mainittuihin samoihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin eikä etua makseta rahana tai siihen verrattavalla tavalla. Lisäksi verovapaus edellyttää, että asiakas ei voi vaikuttaa edun käyttökohteeseen.
Luottojen, säästöjen tai sijoitusten perusteella kertyviä etuja ei voisi näin ollen enää käyttää verovapaasti muihin palveluihin tai palvelumaksuihin kuin mistä ne ovat kertyneet.
Kyseiset edut olisivat edelleen verovapaita, jos ne käytettäisiin näihin samoihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin.
Muutoksen vaikutus verotuloihin riippuu olennaisesti siitä, minkälaisia asiakasetuohjelmia finanssialan yritykset ottavat käyttöön muutoksen voimaantulon jälkeen. Muutos tulee voimaan vuoden 2026 alusta, joten uuden sääntelyn voimaantulossa on yhden vuoden siirtymäaika.
