Presidentti Donald Trump ei enää lupaa nopeaa ratkaisua Iranin konfliktiin. New York Postin haastattelussa häneltä kysyttiin, onko Yhdysvaltain merisaarto Iranin satamia vastaan yhä voimassa työn päivänä syyskuun alussa. Vastaus oli varovainen. Trumpin mukaan se on mahdollista mutta epätodennäköistä, ja hän uskoo tilanteen ratkeavan melko pian.
Sävy on toinen kuin viikkoja sitten. Toukokuun 28. päivä Trump ilmoitti, että saarto puretaan.
Sen jälkeen Washingtonin ja Teheranin lähes valmis yhteisymmärryspöytäkirja romahti, ja Iran keskeytti neuvottelut maanantaina vastalauseena Israelin iskuille Libanonissa.
Saarto on ollut voimassa huhtikuun 13. päivästä. Sitä edelsi Iranin oma Hormuzinsalmen sulku, joka alkoi helmikuun lopulla osana laajempaa konfliktia Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa.
Salmen kautta kulki ennen sotaa noin neljännes maailman meritse kuljetetusta öljystä ja viidennes nesteytetystä maakaasusta. Kun liikenne tyrehtyi, seuraukset näkyivät nopeasti hinnoissa.
Kärjistyminen tapahtui keskellä uutta väkivaltaa. CNN:n mukaan Iran iski Yhdysvaltain tukikohtiin Kuwaitissa ja Bahrainissa sen jälkeen, kun amerikkalaisjoukot ampuivat Hellfire-ohjuksen Botswanan lipun alla purjehtineeseen öljytankkeriin, joka oli matkalla iranilaiseen satamaan.
Iran iski myös Kuwaitin kansainväliselle lentokentälle, ja isku tappoi yhden ihmisen ja haavoitti kymmeniä.
Kahden tulen välissä?
Ulkoministeri Marco Rubio on hahmotellut vaiheittaista mallia. Iranin tulisi ensin avata salmi, ja vasta sitten alkaisivat yksityiskohtaiset ydinneuvottelut, jotka voisivat kestää kuukausia. Teheran puolestaan vaatii pakotteiden purkamista ja Israelin Libanonin-operaatioiden lopettamista osaksi mitä tahansa sopimusta.
Pattitilannetta ruokkivat vastakkaiset rajoitukset. Iran perii salmen läpi kulkevilta aluksilta jopa kahden miljoonan dollarin maksun, kun taas Yhdysvallat valvoo omaa saartoaan. Analyytikot ovat luonnehtineet kokonaisuutta ennennäkemättömäksi energiakriisiksi.
Lasku on Iranille raskas. The Wall Street Journalin mukaan saarto maksaa maalle arviolta 435 miljoonaa dollaria päivässä menetettyinä kauppatuloina, joista 276 miljoonaa on jäänyttä vientiä. Yhdysvaltain oma arvio on suurempi. Trump väitti huhtikuussa, että saarto verottaa Irania noin 500 miljoonalla dollarilla päivässä, ja puolustusministeriö laski Iranin menettäneen 4,8 miljardia dollaria öljytuloja toukokuun alkuun mennessä.
Maksujen muoto on myös kiistakysymys. Iran vaatii suorituksia bitcoineina tai Kiinan juaneina, mikä on Yhdysvaltain pakotelainsäädännön mukaan kiellettyä.
Sulkua hallinnoiva elin, toukokuun 5. päivä perustettu Persianlahden salmiviranomainen, väittää käyttävänsä toimivaltaa salmessa ja edellyttää jokaiselta alukselta lupaa ennen läpikulkua.
Oikeudellisesti pohja on heikko. Tutkijat ovat huomauttaneet, ettei järjestelyllä ole perustaa YK:n merioikeusyleissopimuksessa, jonka 38. artikla takaa esteettömän kauttakulun kansainvälisten salmien läpi.
Ruutitynnyri vai hallittu lasku
Markkina on reagoinut rajusti. Brent-raakaöljy on käynyt korkeimmillaan 144 dollarissa barrelilta ja pudonnut sieltä hetkellisesti alle sadan dollarin, ennen kuin se on jälleen palannut nousuun.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n toukokuun katsauksen aikaan pohjoismeren viitehinta liikkui noin 110 dollarissa.
IEA:n mukaan maailman öljyntarjonta supistui huhtikuussa 95 miljoonaan barreliin päivässä, ja kumulatiiviset menetykset helmikuusta lähtien nousivat 12,8 miljoonaan barreliin päivässä.
Persianlahden tuotanto jäi 14,4 miljoonaa barrelia päivässä sotaa edeltäneen tason alapuolelle.
Öljyvarastot hupenevat vauhtia, jollaista ei ole nähty.
Maailman seuratut öljyvarastot vähenivät maaliskuussa 129 miljoonalla barrelilla ja huhtikuussa vielä 117 miljoonalla.
Öljyalan analyytikko Patrick De Haan varoittaa, että Yhdysvaltain tislevarastot ovat painumassa alle sadan miljoonan barrelin ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen. Hänen mukaansa kyse on ruutitynnyristä, joka odottaa räjähdystään, ellei salmea saada pian auki.
Tisle tarkoittaa keskitisleitä eli esimerkiksi dieseliä ja lämmitysöljyä, joiden niukkuus iskee suoraan kuljetuksiin, maatalouteen ja rakentamiseen. Hinnat ovat jo kertoneet kireydestä. Yhdysvaltain lämmitysöljyfutuurit nousivat maaliskuussa yli 4,26 dollariin gallonalta eli korkeimmalle vuoden 2022 kesän jälkeen.
Synkin skenaario on radikaali. American Prospectin Ryan Cooper arvioi, että öljyvarantojen ehtyessä ainoa keino sovittaa kysyntä tarjontaan on antaa hinnan nousta niin korkealle, että 10–20 prosenttia maailman öljynkulutuksesta tuhoutuu. Se voisi viedä öljyn yli 150 dollariin barrelilta.
Kysynnän tuhoutuminen kuulostaa abstraktilta, mutta tarkoittaa arkista asiaa. Hinta nousee pisteeseen, jossa osa kuluttajista ja teollisuudesta yksinkertaisesti lopettaa öljyn ostamisen, koska siihen ei ole varaa.
Toivoa pidetään silti yllä. IEA olettaa, että virtaukset salmen läpi käynnistyvät asteittain kesäkuusta. Silloinkin maailman öljyntarjonnan ennakoidaan supistuvan keskimäärin 3,9 miljoonalla barrelilla päivässä koko vuonna 2026.
Järjestö on kuitenkin varoittanut, että vaikka salmi avautuisi täysin, tarjonta voi pysyä kireänä kuukausia.
Avaamisen tahti onkin se kysymys, johon Trumpin varovainen aikahaarukka törmää. Mikäli salmi pysyy käytännössä suljettuna pitkälle kesään, De Haanin ruutitynnyri ei tarvitse kovin suurta kipinää.
