Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen ei kierrä asiaa. Verotuksen pitkää linjaa hahmottelevassa blogikirjoituksessaan hän nostaa näkyvimmäksi tavoitteekseen perintö- ja lahjaveron lakkauttamisen.
”Perintö- ja lahjavero kannattaa poistaa pikimmiten eli heti vuoden 2028 alusta”, Pakarinen ehdottaa.
Esitys ei ole irrallinen. Pakarinen maalaa kuvan siitä, miltä Suomen verotus voisi näyttää vuonna 2035. Perintö- ja lahjaveroa ei silloin enää olisi, ansiotulojen ylin marginaalivero olisi painunut 44 prosenttiin ja yhteisövero 15 prosenttiin.
Perusteena on Ruotsi. Pakarisen mukaan perintö- ja lahjaveron poistaminen tasaisi yritysten sukupolvenvaihdosten toimintaympäristön samalle viivalle länsinaapurin kanssa ja vapauttaisi sekä yritysten varat että omistajien huomion talouskasvun tueksi.
Tavoitteena on tehdä Suomesta ”Pohjois-Euroopan dynaamisin ja kasvava talous Ruotsin tapaan”.
Hintalapun Pakarinen tunnustaa mutta pitää sitä hallittavana. Staattisesti laskien perintö- ja lahjaveron tuotto on noin miljardi euroa vuodessa. Hänen arvionsa mukaan tästä noin puolet palautuisi valtion kassaan luovutusvoittoverona, jolloin uudistuksen nettohinnaksi jäisi noin 500 miljoonaa euroa.
Luovutusvoittovero korvaisi perintöveron Pakarisen mallissa lähes automaattisesti. Etuna hän pitää sitä, että veroa maksetaan vasta omaisuuden myynnin yhteydessä, toisin kuin perintöverossa, joka lankeaa riippumatta siitä, realisoidaanko omaisuutta lainkaan.
Keskiluokan verotus ei kiristyisi, jos pitkään omistetulle omaisuudelle säädettäisiin oma hankintameno-olettaman kynnys, Pakarinen uskoo. Hankintameno-olettama tarkoittaa laskennallista hankintahintaa, jonka myyjä saa vähentää myyntivoitosta todellisten kulujen sijaan.
Näin perintöä ja lahjoja verotetaan nyt
Suomessa perinnöistä ja lahjoista on maksettu veroa vuodesta 1940 voimassa olleen perintö- ja lahjaverolain nojalla. Vero on progressiivinen ja porrastettu kahteen luokkaan sen mukaan, kuinka läheinen perinnönsaaja on vainajalle.
Lähiomaiset, kuten lapset, puoliso ja vanhemmat, kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan, jossa veroaste nousee seitsemästä prosentista 19 prosenttiin perintöosuuden kasvaessa. Sisarukset ja muut kuin lähiomaiset maksavat tuntuvasti enemmän, sillä toisessa veroluokassa asteikko kulkee 19 prosentista aina 33 prosenttiin.
Verotusta kevennettiin kuluvan vuoden alussa. Veroton perintöosuus nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon, eli tätä pienemmistä perinnöistä ei makseta lainkaan veroa. Itse veroasteikkoihin ei kuitenkaan koskettu.
Lahjavero puree elinaikana annettuihin lahjoihin. Samalta antajalta kolmen vuoden aikana saadut lahjat lasketaan yhteen, mikä estää veron kiertämisen pilkkomalla suuri lahja pieniin eriin. Myös lahjaveron alaraja nousi vuoden alussa, kun verovapaan lahjan raja korotettiin 5 000 eurosta 7 500 euroon.
Yritysvarallisuudella on tosin jo nyt oma erityisasemansa. Sukupolvenvaihdoshuojennus voi keventää jatkettavan yrityksen verotettavaa arvoa tuntuvasti silloin, kun toimintaa jatketaan.
Juuri yritysten sukupolvenvaihdokset ovat Pakarisen perustelujen keskiössä, vaikka nykyinen huojennus lieventää verotusta näissä tilanteissa.
Olisiko veromuutoksella kasvuvaikutuksia?
Pakarinen vetoaa kasvuvaikutuksiin. Hän kirjoittaa, että uudistuksen nettohintaa pienentää veron poistosta seuraava kasvun vauhdittuminen, ja viittaa tueksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:n vuonna 2025 julkaisemaan selvitykseen.
Kyseinen selvitys päätyi lähes vastakkaiseen johtopäätökseen. VATT arvioi valtiovarainministeriön toimeksiannosta nimenomaan perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla eikä löytänyt sille kansantaloudellisia perusteita.
”Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua”, totesi selvitystä johtanut VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka. Hänen mukaansa perintöverotus ei juuri ohjaa ihmisten käyttäytymistä, joten dynaamiset vaikutukset eivät korvaisi verotulojen menetystä.
Verotulojen VATT arvioi laskevan vähintään 300–400 miljoonaa euroa vuodessa ja nykyiseen luovutusvoittoveromalliin siirryttäessä huomattavasti enemmän. Selvityksen mukaan luovutusvoittovero avaisi perintöveroa enemmän tilaa verosuunnittelulle, sillä esimerkiksi käteisvarat ja peritty mutta myymättä jäävä asunto jäisivät sen ulkopuolelle.
Tehokkaammaksi keinoksi VATT:n työryhmä katsoi yrityksiä koskevien perintöverosääntöjen uudistamisen nykyjärjestelmän sisällä tai kevennysten kohdistamisen esimerkiksi yhteisöveroon.
Marginaaliverot alas, yhteisövero 15 prosenttiin
Perintövero on Pakarisen visiossa vain yksi osa. Ansiotulojen ylin marginaalivero, eli lisätuloista perittävä veroaste, painettaisiin nykyisestä 52 prosentista 44 prosenttiin laskemalla sitä prosenttiyksikön vuodessa vuodesta 2028 alkaen.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF suositti jo vuonna 2017, ettei ansiotulojen rajaveroaste ylittäisi 44 prosenttia, koska tätä korkeampi taso heikentää työnteon kannustimia. Pakarinen vetoaa myös tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan kevennys rahoittaisi itsensä pitkällä aikavälillä hyvin.
Yhteisöveron kohdalla tahti olisi maltillisempi, puoli prosenttiyksikköä vuodessa, ja päämääränä 15 prosentin verokanta. Yhteisöveroa on Suomessa jo päätetty laskea 20 prosentista 18 prosenttiin, joten Pakarisen polku jatkaisi alkanutta linjaa.
Veropolitiikassa on viime vuosina liikuttu Pakarisen toivomaan suuntaan. Ansiotulojen ylimmät marginaalit laskivat vuoden alussa 59 prosentista 52 prosenttiin, mitä Pakarinen on itse kuvannut historialliseksi. Rajaveron alentamista olivat eri työryhmät esittäneet yli 30 vuoden ajan tuloksetta.
Huomaa tästä artikkelista kuinka vasemmalla ja pihalla on EK ja sen sponsoripuolue Kokoomus. Vasemmistolainen aate elää molemmissa vahvana. Kun pitäisi keskustella Viron yritysveron käyttöönotosta jotta saadaan talouskasvua ja työpaikkoja, nämä kaksi menevät omat edut edellä.