Gazprombank Privaten toimitusjohtaja Jegor Susin arvioi Uralin raakaöljyn hinnan painuneen noin 50 dollariin barrelilta. Laskelma nojaa Dated Brent -noteeraukseen, johon noin 80 prosenttia maailman fyysisistä öljytoimituksista on sidottu.
Venäläisöljyn alennus suhteessa kansainväliseen verrokkiin on venynyt 21–22 dollariin, ja Dated Brent itsessään valui torstaina noin 72 dollariin.
Pudotus vie Uralin selvästi alle sen 59 dollarin tason, jonka varaan Venäjän vuoden 2026 liittovaltion budjetti on rakennettu.
Verotuksen pohjana käytettävä kesäkuun keskihinta jää Susinin laskelmissa noin 63 dollariin barrelilta. Toukokuussa vastaava luku oli 86,52 dollaria ja huhtikuussa 94,87 dollaria, korkein kuukausikeskiarvo sitten vuoden 2014.
Romahdus mittaa koko kevään liikkeen. Huhtikuun huipussa, kun Hormuzin salmen sulkeutuminen kuristi Lähi-idän tarjontaa, Ural kävi länsisatamissa yli 116 dollarissa. Siitä on sulanut yli puolet.
Venäläisöljyn hinta oli 24. kesäkuuta 58,83 dollaria, lähes 37 prosenttia kuukautta aiempaa matalammalla.
Kääntymisen liikkeelle pani Yhdysvaltain ja Iranin kehysneuvottelu. Maat ilmoittivat aiesopimuksesta 14. kesäkuuta, ja 24. kesäkuuta ensimmäiset tankkerit alkoivat jälleen liikennöidä salmen läpi. Brent-futuurit putosivat samana päivänä noin neljä prosenttia matalimmilleen sitten helmikuun lopun Iran-iskuja edeltäneen ajan.
S&P Globalin analyytikot pitävät sopimusta hintoja painavana mutta varoittavat, että tarjonnan täysi normalisoituminen salmen kautta voi venyä vuoteen 2027.
Sopimuksen toimeenpano on yhä auki. Sveitsissä tavoiteltu virallistaminen on takkuillut, ja Donald Trump varoitti jo 17. kesäkuuta, ettei aiesopimus ole lopullinen ja että sotilaalliset toimet voivat alkaa uudelleen, jos Iran ei noudata ehtoja.
Markkina hinnoittelee silti jo parasta mahdollista lopputulemaa, vaikka miinanraivaus ja tankkerinomistajien varovaisuus hidastavat liikenteen palautumista.
Kevään tulot olivat ohimenevä piikki
Venäjä tasapainoili budjettiaan vaivoin jo ennen hinnan laskua. Reutersin maaliskuinen analyysi totesi, että jo tuolloisilla korkeilla hinnoilla Moskovan kirstu pysyi kireänä ja vaati joko hintojen pysymistä ylhäällä tai ruplan heikkenemistä aukon kuromiseen.
Tilintarkastuskamari arvioi liittovaltion tulojen jäävän 2,1 biljoonaa ruplaa eli noin 28 miljardia dollaria alkuperäistä budjettilakia pienemmiksi vuonna 2026.
Öljy- ja kaasutulot supistuivat tammi–toukokuussa 30 prosenttia vuodentakaisesta. Alkuvuoden alijäämä paisui jo kesäkuun puoliväliin mennessä kuuteen biljoonaan ruplaan, noin 77 miljardiin dollariin, ylittäen koko vuoden tavoitteen reilusti yli puolitoistakertaisesti.
Kansallisen hyvinvointirahaston budjettisääntö, jonka mukaan 59 dollarin ylittävät tulot ohjataan rahastoon, kääntyy nyt päinvastoin: kynnyksen alittavat hinnat alkavat syödä reserviä.
Vientimäärät vaimentavat iskua hetkellisesti. Itämeren satamista lähti kesäkuussa raakaöljyä Reutersin tietojen mukaan 2,8 miljoonaa barrelia päivässä, noin miljoona enemmän kuin aiemmin arvioitiin, kun jalostamoihin kohdistuneet iskut ovat siirtäneet vientiä raakatuotteeseen. Vector Capital tosin kyseenalaistaa, kuinka suuri osa öljystä päätyy lopulta ulkomaille eikä jalostettavaksi ja takaisin Venäjälle polttoaineena.
Ruplan heikkeneminenkään ei tarjoa kestävää helpotusta, sillä se nostaa Venäjän sotateollisuuden tarvitseman tuonnin hintaa.
Painetta kasautuu loppukesälle.
”Venäjän budjettiongelmien on syytä odottaa kärjistyvän elo–syyskuussa”, arvioi Alor Brokerin analyytikko Andrei Zatsepin.
Samaan aikaan puolustusmenot, runsaat 12,9 biljoonaa ruplaa kuluvalle vuodelle, sitovat valtaosan liikkumavarasta eivätkä jousta sodan jatkuessa.
Talousministeriö leikkasi kasvuennusteen kolmannekseen
Hidastuminen näkyy jo laajemmin. Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak kertoi hallituksen pudottaneen vuoden 2026 bkt-kasvuennusteen 0,4 prosenttiin aiemmasta 1,3 prosentista. Vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana talous kasvoi vaivaiset 0,2 prosenttia edellisvuodesta, ja ensimmäisellä neljänneksellä bkt supistui 0,3 prosenttia.
Investoinnit jatkavat laskuaan, ja kasvu keskittyy puolustussektorille muun teollisuuden kustannuksella.
Inflaatiota kiihdytti vuodenvaihteessa arvonlisäveron nosto 20:stä 22 prosenttiin, ja hintapaineen odotetaan pysyvän koholla. Maailmanpankki on luonnehtinut Iranin sodan tuomaa hintapiikkiä tilapäiseksi helpotukseksi, joka ei muuta hidastuvan kasvun perustrendiä.
Luultavasti Venäjä joutuu tarkistamaan budjettia syksyn aikana. Jos Hormuzin tarjonta palautuu täyteen vetoon vasta 2027, Ural pysyy budjettioletuksen alapuolella pitkälti ensi vuoteen, samaan aikaan kun reservit ovat ohentuneet ja velanhoidon kustannukset nousevat.
