Arvosijoittajan ei tarvitse hätääntyä synkästä uutisvirrasta, neuvovat sijoittajat Kim ja Tom Lindström.
Viime viikkoina ei sijoittaja ole voinut välttyä näkemästä synkkiä uutisotsikoita. Kreikan kriisin lisäksi Iranin Suomen pitkittynyt taantuma, Yhdysvaltojen ydinasekiista ja Kiinan osakemarkkinoiden romahdus ovat näkyneet tiiviisti niin Suomen kuin kansainvälisenkin talouslehdistön uutisotsikoissa.
Yksityissijoittajat Kim ja Tom Lindström pohtivat Nordnetblogissa, miten arvosijoittajan tulisi tällaisiin uutisiin reagoida.
Lindströmien mukaan sijoittajat reagoivat synkkiin talousuutisiin yleensä pelonsekaisin tuntein, mutta välillä innostuneestikin, jos uutinen on yksiselitteisesti myönteinen pörssin kannalta. Tämä johtaa pörssin ylilyöntiin. ”Kun valtaenemmistö sijoittajista reagoi lähes samalla tavalla samanaikaisesti, uutiset heijastuvat pörssiin yleensä vahvasti liioiteltuna kurssireaktiona. Sijoittajien tapa olla vahvasti tunteidensa ohjattavina voimistaa kurssien ylilyöntiä”, Lindströmit toteavat.
Tunnetusti kaksi sijoittajien hallitsevaa tunnetilaa ovat ahneus ja pelko. Lindströmien mukaan useimmilla sijoittajilla on selkäytimessään, että pitää olla huolissaan jostakin. ”Ellei hyvää syytä satu olemaan, murehtimisenaihetta pitää keksiä. Ainahan voi pohtia, onko pörssissä kurssikupla!”
Markkinoiden uutisvirta näkyy Lindströmien mukaan pörssissä kurssien vuoristoratana. ”Menneinä vuosikymmeninä pörssit ovat muutaman kerran olleet jopa sitäkin mieltä, että maailmanloppu on lähellä.”
Arvosijoittajan ei tällaisesta tule hätääntyä. Linströmien mukaan arvosijoittaja tietää, että huonoimmat sijoituspäätökset tehdään lähes aina tunnekuohussa. ”Säilyttämällä tyyneytensä ja analysointikykynsä voi hyötyä muitten aiheuttamista ylilyönneistä”, Lindströmit neuvovat.
Lindströmien ohje on yksinkertainen: ”Yleissääntönä kannattaa ostaa, kun pessimismi ajaa kurssit liian alas ja myydä, kun ostajat ovat palanneet markkinoille. Tekemättä mitäänkin on menestynyt huomattavasti paremmin kuin myymällä kauhun vallassa.”