Makrotalous

Yllättikö ketään? Kreikan velkataakka ei ole kestävällä pohjalla

Kreikan poistuminen tukiohjelmien piiristä on edelleen kaukana, arvioi itsenäinen ekonomisti Roger Wessman.

Kreikan valtionlainojen korot ovat kyllä laskeneet, ja heijastavat siten kasvaneita toiveita tilanteen vakiintumisesta.

Ongelma on kuitenkin edelleen liian korkea korko suhteessa massiiviseen velkataakkaan. ”Edelleenkin korkojen taso on niin korkea, ettei tämän kokoluokan velkataakkaa kestävällä tavalla markkinaehtoisilla lainoilla millään pystytä rahoittamaan”, Wessman toteaa blogissaan.

Kreikka ei siis pääse irti Euromaiden tukipaketeista.

”Jollei tässä tapahdu dramaattista muutosta tukirahoitusta on pidennettävä, joko uusilla tukiohjelmilla 2018 jälkeen tai vanhojen lainojen ehtoja muokkaamalla.”

Jotain positiivistakin on Kreikan taloudessa tapahtunut.

Wessmanin mukaan Kreikan parlamentti on pakon edestä pitkälti hyväksynyt sovitut toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi. ”Veronkorotusten myötä julkiset tulot kääntyivät jo viime vuoden lopulla jälleen nousuun. Jo vuodesta 2012 julkisen sektorin tulot ovat riittäneet kattamaan perusmenoja (poislukien velanhoitokuluja ja pääomatukea).”

Talletuspaon tukkimisessa ei kuitenkaan ole täysin onnistuttu.

Talletuspako on maksurajoitusten avulla kyllä pysäytetty, mutta viime vuoden kriisissä kadonneet talletukset eivät kuitenkaan ole merkittävässä määrin palautuneet, ekonomisti toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös